Mistress Patin jälkeen ehdin tilata Amazonista jo vuoroaan odottamaan A Tangled Webin, lisäksi Suomalaiselta sain myös The Blue Castlen, jonka toki olen suomennoksena lukenut jo pariin kertaan. Jos jaksaisi lukea kirjaa näytöltä, voisi Gutenberg-projektin sivuilta lukea .txt-julkaisuna vaikkapa Kilmeny of the Orchardin. Vähän aikaa jaksoinkin, ja kyllähän Kilmeny vetävästi alkaakin, mutta taidanpa silti mieluummin tilata tuonkin Amazonista kuin tihrustaa näytöltä. Tarkoitus on lukea noita itselleni uusia Montgomery-kirjoja säästellen, että uuden, ennen lukemattoman ihanan tarinan nautinto olisi maksimaalinen. Jossain vaiheessa pitää ehdottomasti perehtyä Montgomeryn päiväkirjoihin (The Selected Journals of LMM). Niitä saisi myös tilattua kotiin, mutta kalliita ovat - pitänee ensin selvittää saako niitä kirjastosta, ainakin kaukolainana luulisi löytyvän. Päiväkirjoista muistan lukeneeni, että ne ovat monesti kaukana romaanien aurinkoisesta ja hyväntuulisesta sävystä - eihän pitkän elämän eläneen kirjailijan arki suinkaan ollut aina yhtä onnellista ja turvattua kuin kirjojen sankarittarien. Odotan mielenkiinnolla...
Takaisin Mistress Patiin. Kirjaa edeltää Pat of Silver Bush, jota siis en ole lukenut - kärryille pääsemisen kannalta se ei mitenkään kohtalokasta toki ollut. V. 1935 julkaistu Pat sijoittuu jo modernimpaan maailmaan kuin vaikkapa Anna, ero näkyy esimerkiksi siinä, että Silver Bushin tytöt ajavat ahkerasti autolla. Kirja kiertyy varsin yksinkertaisen, mutta kantavan perusajatuksen ympärillä: Pat Gardiner rakastaa kotiaan Silver Bushia, joka on vanha, viehättävä maatalo. Hänellä on monta sisarusta, ikääntyvä isä ja sairasteleva äiti, lisäksi kotiapulainen Judy ja renki Tillytuck kuuluvat ehdottomana osana perhepiiriin, kuten myös talon kissat. Pat vihaa muutosta - hänestä on ahdistavaa katsoa, kun sisarukset menevät naimisiin ja muuttavat pois, läheiset ikääntyvät ja hän itse kieltäytyy naimisiinmenosta kerta toisensa jälkeen, jotta saisi pysyä rakkaassa kodissaan. Silver Bushin huoneita, esineitä, puutarhaa ja puita hän suorastaan palvoo. Kirjan juoneen kuuluu Montgomerylle ominaiseen tapaan pikku tarinat sukulaisista, kyläyhteisöistä, ystävistä, juhlista - lopun ratkaisee suorastaan eräänlainen deux ex machina -käänne, jota en tässä spoilaa.
Tunnelmaltaan kirja on viehättävä ja tarjoaa taattua Montgomeryä. Erityisesti irlantilaisen Judyn tarinoinnit ovat nautittavaa luettavaa. Toki asiaan kuuluu myös vihollinen (vrt. Anna ja Josie Pye, Emilia ja Evelyn Blake), joka tällä kertaa on nimeltään May Binnie, rahvaanomainen tyttö joka kehtaa vieläpä mennä naimisiin Patin veljen kanssa ja muuttaa Silver Bushiin. Aristokraattiset Gardinerit joutuvat siis sietämään Mayta ja hänen sukulaisiaan, erityisesti vielä rahvaanomaisempaa äitiään.
Kirjan luettuani ihmettelin jälleen kerran, miksi Montgomery mielletään nuortenkirjailijaksi - vaikka kirjoissa lapsuutta ja nuoruutta paljon kuvataankin, en itse keksi mitään syytä, miksi vaikkapa Mistress Pat pitäisi leimata nuortenkirjaksi. Oikeastaanhan Montgomeryn kirjat ovat eräänlaisia tutkielmia tiiviistä ja rajatuista yhteisöistä, kuten melko tiukan käytöskoodin alla elävistä kyläyhteisöistä tai suvuista, joissa sukulaisten menemisiä ja tekemisiä seurataan tarkasti. Niistähän se paras huumorikin irtoaa - sen verran vinkeitä tuokiokuvia ja osuvia, suorastaan pirullisen osuvia henkilöhahmoja niistä löytyy. Eli mitä kaikkea seuraa siitä, kun ihmispolo yrittää elää hänelle asetettujen raamien mukaan, kun kuitenkin rajat venyvät ja paukkuvat suuntaan jos toiseen, yleensä ihan perusinhimillisten mokailujen vuoksi, usein myös kapinoinninhalun ja oman tien kulkemisen johdosta.
Lue myös nämä:
Rauha S. Virtanen: Tuletko sisarekseni
L.M. Montgomery: Emily of New Moon (Pieni runotyttö)
Mary Marck: Luokan merkkihenkilöitä, Toverien kesken
Rauha S. Virtanen: Tuletko sisarekseni
L.M. Montgomery: Emily of New Moon (Pieni runotyttö)
Mary Marck: Luokan merkkihenkilöitä, Toverien kesken
Nythän Pat-kirjat on suomennettu. Minerva-kustantamolle kiitos tästä kulttuuriteosta. Eka osa on "Vanhan kartanon Pat" ja toka osa "Pat, vanhan kartanon valtiatar."
VastaaPoista