Will Eisner: The Plot - The Secret Story of the Protocols of the Elders of Zion

Kuva: mycomicshop.com

Joskus "blogihiillostus" kannattaa. Olin vihjaillut Booksylle kai pariinkin kertaan Will Eisner -bloggauksesta, ja niinpä Booksy sitten kirjoittikin lukemastaan Myrskyn silmään -albumista. Booksyn linkeistä päädyin lukemaan Eisnerin viimeiseksi jääneestä albumista The Plot - The Secret Story of the Protocols of the Elders of Zion. Sepä piti sitten hommata kirjastosta lainaan.

Vuonna 1917 syntynyt Eisner kuoli vuonna 2005 ja kansiliepeen tekstin mukaan hän viimeisteli The Plot -albumia vielä viimeisten viikkojensa aikana. Kaiken kaikkiaan Eisner käytti albumin työstämiseen parisenkymmentä vuotta. The Plot mainitaan jopa hänen pääteoksekseen, mutta ainakaan taiteellisessa mielessä se ei sitä ole, ideologisessa mielessä voisi ollakin.

The Plot on eräänlainen "oppikirjasarjakuva" tai "sarjakuvadokumentti". Eisner purkaa palasiksi erään antisemitistisen myytin, Siionin viisaiden pöytäkirjat, englanniksi siis The Protocols of the Elders of Zion. 1800-luvun lopulla tehty juutalaisten maailmanvalloitushanketta kuvaileva väärennös leviää edelleen ympäri maailmaa uusina käännöksinä ja uusina painoksina, vaikka dokumentti on todistettu paikkaansapitämättömäksi jo 1920-luvulla.

Kuva: The Plot / Darcy's Book of the Month

Sekä Eisnerin sarjakuvataide että juutalaisten historia ovat minua kiinnostavia aiheita, mutta lukiessani huomasin hämmästykseni, miten kirjat punoutuvat ristiin ja saattavat yllättää ajankohtaisuudellaan. Tämä viikko Suomessa on kohkattu Enkeli-Elisasta, joten The Plot sopi siihenkin teemaan kuin nenä päähän. Tässäkin on kyse faktana syötetystä tarinasta, johon osa ihmisistä uskoo täytenä totena, huolimatta siitä, millaisia todisteita tarinan luotettavuutta vastaan osoitetaan.

Kaivoin hyllystä myös Turun yliopiston historiantutkija Eero Kuparisen kirjoittaman Antisemitismin mustan kirjan. Siinä Siionin viisaiden pöytäkirjoja käsitellään sivuilla 205-210. Kuparisen näkemys Siionin viisaiden pöytäkirjoista tukee melko hyvin Eisnerin albumin dokumentaarista luotettavuutta, joitakin painotuseroja Eisnerilta toki löytyy. Sinänsä The Plot ei ole tarkoitettukaan tutkimukseksi, vaan suurelle yleisölle sopivaksi tarinaksi. Sarjakuva kerrontamuotona - Eisnerin sanoin sequential art - sopii tähän oivasti.

Kuva: The Plot / Time.com

Eisner aloittaa kertomuksensa vuodesta 1878. Ranskalainen toimittaja Maurice Joly löytyy kuolleena. Hän oli kirjoittanut vuonna 1864 Napoleon III:tta vastaan tähdätyn kirjan Dialogue aux enfers entre Machiavel et Montesquieu. Vuonna 1898 kirja otettiin Venäjän ohranan plagiointikäyttöön. Pariisissa toimiva ohranan propagandaryhmä käytti teosta pohjana Siionin viisaiden pöytäkirjojen kirjoittamiseen. Venäjän politiikassa oli tuolloin jälleen kerran melkoista kuohuntaa, ja ohrana halusi levottomuuksille sopivan syntipukin. Juutalaisten väitetystä pahuudesta todistavalla kirjallisella dokumentilla haluttiin vaikuttaa Venäjän sisäpolitiikkaan.

Eisner käy läpi, miten ensimmäisen maailmansodan jälkeen Siionin viisaiden pöytäkirjat levisivät ympäri maailmaa. Vielä 2000-luvullakin kirjaa painetaan eri maissa, onhan antisemitismi käypää valuuttaa poliittisilla markkinoilla vieläkin.

Oppikirjamaisen rakenteensa vuoksi The Plot ei ole yhtä vetävää luettavaa kuin Eisnerin parhaat fiktiiviset sarjakuvatarinat, mutta aiheensa puolesta se on kiinnostava. Sen sijaan kuvallisesti The Plot ansaitsee täydet pisteet. Eisner tuntuu lataavan harmaasävyisiin akvarelleihin vuosikymmenien mestariosaamisensa. Monissa taustakuvissa ei esimerkiksi ole lainkaan ääriviivoja, vaan Eisner maalaa upeita ja hämmästyttävän pikkutarkkoja akvarelliruutuja. Takaumajakso Maurice Jolyn elämästä taas on toteutettu hienolla viivavarjostustekniikalla (tekniikalle on varmaan olemassa joku oikeakin termi, en vaan tiedä mikä). Kohtausten sommittelu, henkilöiden elävöittäminen ja miljöökuvaus on toteutettu todella taidokkaasti. Eisner on omassa lajissaan - sarjakuvakerronnassa - suvereeni mestari.

The Plot sopii sekä juutalaisuudesta, dokumenttiväärennöksistä että 1900-luvun poliittisesta historiasta kiinnostuneiden luettavaksi. Kiitos Helmet-kirjastoille fiksusta hankintapolitiikasta!

Lue myös nämä:
Will Eisner: Myrskyn silmään
Art Spiegelman: Maus 
Joann Sfar: Rabbin katti 1-2

Will Eisner: Myrskyn silmään

Will Eisneria pidetään modernin sarjakuvaromaanin isänä. Eisner teki pitkän uran sarjakuvien parissa - jo 1930-luvulla hän sai töitään sanomalehtiin. Eisnerin elämästä kiinnostuneille suosittelen Wikipedian Eisner-artikkelia - tai sitten tätä Myrskyn silmään -albumia, sillä se on vahvasti omaelämäkerrallinen.

Olen lukenut Myrskyn silmään joskus aiemminkin, mutta uusintalukeminen puolsi paikkaansa, kovin kirkkaita muistikuvia ei ollut jäänyt. Albumi on ilmestynyt vuonna 1991 nimellä To the Heart of the Storm ja suomennos on samalta vuodelta. Myrskyn silmään lasketaan käsittääkseni jo sarjakuvaklassikoiden joukkoon. Jalavan suomennostyö on taattua laatua: käännöksestä vastaa Soile Kaukoranta ja tekstauksesta Jari Rasi. Kirjastosta lainaamani kappale tosin alkaa olla jo käyttöikänsä päässä: nuhruinen, rypistynyt ja tahrainen. Eisnerista kiinnostuneiden kannattaa tutkailla Huuto.netin tarjontaa, jossa on tälläkin hetkellä todella runsaasti suomenkielisiä ja englanninkielisiä Eisnereita myynnissä. To the Heart of the Storm löytyy toki myös Amazonista.

Albumin takakannessa lukee näin: "Myrskyn silmään on juutalainen sukukronikka sarjakuvan keinoin kerrottuna. Tällä teoksella Eisner asettuu pysyvästi suurten juutalaisten kirjailijoiden joukkoon."

Suuria sanoja, mutta niillä on mielestäni katetta. Niille, jotka suorittavat Karoliinan mainiota So American -lukuhaastetta, voi suositella tätä albumia - se sopii huomattavan moneen kategoriaan.

Tällä lukukerralla huomioni kiinnittyi suvereeniin piirrosjälkeen. Eisnerin vuosikymmenien ammattilaiskokemus kerta kaikkiaan näkyy... vaikka kuvallisesti Myrskyn silmään on helposti lähestyttävää sarjakuvaa, on tässä monia todella upeita juttuja. Ruutureunoja ei aina tarvita, Eisner jättää rajat piirtämättä tai hyödyntää upotettua ruuturakennetta. Mustaa taustaa käytetään monin paikoin hienosti, tapahtumat ikään kuin nousevat varjoista etualalle. Yksityiskohdat ovat viimeisteltyjä, mutta runsas yksityiskohtien paljous ei tuki piirrosjäljen ilmavuutta. Ihmiset ovat samaan aikaan hieman karikatyyrimaisia mutta kuitenkin realistisen osuvia.

Kehyskertomuksessa nuori sarjakuvapiirtäjä Willie on matkalla armeijan koulutusleirille vuonna 1942. Hän katselee maisemia junan ikkunasta ja elää lapsuutensa ja nuoruutensa muistoissaan uudelleen. Muistot laajenevat koskemaan myös sukulaisten kertomuksia: 1900-luvun alun Wieniä tai romanianjuutalaisten laivamatkaa Amerikkaan.

Willie on leikkinyt pikkupoikana Bronxin kaduilla ja törmännyt hyvin nuorena juutalaisvastaisiin asenteisiin. Vanhempiensa tarinoiden kautta hän oppii juutalaista kulttuuria, mutta toisaalta hän pitää itseään amerikkalaiseksi syntyneenä. Riipaisevia kohtauksia syntyy, kun Willie saa kavereita, joiden vanhemmat eivät hyväksy juutalaisia tuttavikseen. Lahjakas poika yrittää peitellä taustaansa ja häpeää vanhempiaan. Toisaalta Eisner kuvaa myös, kuinka eri maista saapuneet juutalaiset suhtautuvat toisiinsakin epäluuloisesti. Hitlerin politiikkaa Amerikkaan paenneen saksanjuutalaisen perheen silmissä Itä-Euroopan juutalaiset ovat sivistymättömiä maalaismoukkia.

Eisner kuvaa monia universaaleja teemoja: nuorta rakkautta, köyhien lasten karua osaa suurkaupungissa, periytyviä kohtaloita, rotuennakkoluuloja... Usein episodimaiset tarinat ärsyttävät minua hajanaisuudellaan, mutta Myrskyn silmään kulkee eteenpäin niin soljuvasti, että kokonaisuudesta tulee enemmän kuin osiensa summa.

Minulla on lukematta vaikka kuinka paljon Eisnerilta, joten tulipa tässä samalla muistutettua itseään, että ehdottomasti kannattaisi jatkaa Eisnerin parissa. Niin ikään 1990-luvun alkupuolella suomennettu Näkymättömät ihmiset on tullut luettua, mutta muuten olisi näköjään valinnan varaa vaikka kuinka. Kirjastosta Eisneria löytyy näköjään mukavasti myös englanniksi. Ehkäpä voisin etsiä käsiini vaikka Eisnerin sarjakuvasovituksen Moby Dickistä. Se sopisi myös The Unwritten-lukemisiini, sarjan nelososassahan elettiin Moby Dickin maisemissa. Myrskyn silmään taas oli mainiota luettavaa The Unwrittenin vitososan jälkimainingeissa juuri tuon toista maailmansotaa edeltäneen sarjakuvakulttuurin kuvauksen vuoksi.

Lue myös nämä:
Mike Carey - Peter Gross: The Unwritten vol. 5 - On to Genesis
Art Spiegelman: Maus 
Joann Sfar: Rabbin katti 1-2