 |
| Kansi: Drawn & Quarterly. |
Kate Beaton perusti sarjakuvabloginsa Hark! A Vagrant vuonna 2007. Arvelen, että nörttikulttuuriin taipuvaiset ihmiset tuntevat hänen sarjakuvastrippinsä ja uskon monen valtavirtakulttuurin harrastajankin vähintään törmänneen niihin. Ducks, alaotsikoltaan Two Years in the Oil Sands on tyyliltään aivan erilainen - se on dokumentaarinen ja omaelämäkerrallinen kuvaus kanadalaisen Albertan provinssin öljyteollisuudesta.
Ducks on palkintonsa ansainnut. Se on todella monitahoinen ja monitulkintainen teos, vaikka sen ydintarina on kerrottu melko yksinkertaisesti. Nerokasta. Lainasin teoksen kirjastosta, mutta pitänee ostaa tämä omaan hyllyyn.
21-vuotias Katie Beaton on suorittanut Bachelor of Arts -tutkinnon, historia pääaineenaan. Hän on kotoisin Cape Bretonin saarelta itäisestä Kanadasta. Rakennemuutos on runnellut alueen työmarkkinoita ja nuoret muuttavat muualle työn perässä. Katie haluaa maksaa opintolainansa nopeasti pois ja hän hakee töitä Albertasta, koska öljyteollisuuden vuoksi alueelle on syntynyt uusia työpaikkoja valtavasti. Niinpä hän pääsee aloittamaan työt öljykentän työkaluvarastossa vuonna 2005.
Katie kuvaa kokemuksiaan erittäin miesvaltaisessa ympäristössä, raskaan teollisuuden alalla tunnistettavasti. Muistan elävästä elämästä lukemattomia kommentteja, joissa naisia kehotetaan hakeutumaan miesvaltaisille aloille paremman palkan perässä. Useimmat kommentoijat sivuuttavat täysin ne epäkohdat, joihin lähes kuka tahansa nainen törmää miesten keskellä. Kaikki miehet eivät kykene suhtautumaan naiseen kuin ihmiseen ja työtoveriin, vaan he kohtelevat naisia "vain naisina", usein lähinnä seksuaaliobjekteina.
Katie ei jätä leikkiä kesken, vaan puurtaa eteenpäin kunnes saa lainansa maksettua. Tätä sisukkuutta ja pärjäämistä ihailin, vaikka ymmärrän hyvin että ei suorittaminen saisi tapahtua omanarvontunnon ja ihmisarvon kustannuksella. Kirjan iso teema kuitenkin on, että juuri sitä kuitenkin usein vaaditaan. Öljybuumin vuoksi sorsat hukkuvat, alkuperäiskansat tuhoutuvat, työntekijöiden terveys pettää, ihmissuhteet romahtavat ja mielenterveys kärsii. Samalla ihmiset selittävät itselleen ja toisilleen, mitä kaikkea hyvää työllä saakaan aikaiseksi.
Ducks on paksu teos, mutta Beaton on tehnyt siihen todella kevyen ja luistavan rakenteen. Teos on jaettu jaksoihin tapahtumapaikan mukaan. Jaksot koostuvat vaihtuvista tilanteista, jotka vaikuttavat etenevän kronologisesti. Tämä pilkottu, mutta yhtenäinen rakenne tekee tarinasta todella sujuvalukuisen. Se on taitavan sarjakuvakertojan saavutus, kun ottaa huomioon että kirja sijoittuu öljyteollisuuteen, on väritykseltään harmaasävyinen ja kohtaukset sijoittuvat usein ikkunattomiin sisätiloihin. Ahtaus, pölyisyys ja ankeus tulevat lähelle.
Nuori Katie ei saarnaa, vaan tarkkailee ja havannoi. Useimmat vastaantulevat asiat ovat hänelle upouusia ja monesti käsittämättömiä. Ja vaikka pahoja asioita tapahtuu, on hänellä elämässään kannattelevia tukipilareita: hän on lapsuudessaan saanut perheeltään rakastavaa tukea ja muut Albertaan päättyneet Cape Bretonin asukkaat haluavat tarjota hänelle tukeaan.
Ducks on tärkeä myös siksi, että se on tuore ja ajankohtainen teos duunarielämästä. Niin Suomessa kuin angloamerikkalaisessa kirjallisuuskeskustelussa on puhuttu kirjallisuuden keskiluokkaistumisesta. Beaton tarjoilee omakohtaisen näkemyksensä työelämään. Sarjakuvan voima on suuri, varsinkin kun eräässä kohtauksessa työntekijät muistuttavat toisiaan siitä, että työpaikalla ei saa valokuvata. Piirtäjän taidoilla Beaton tuo näkyväksi kaiken sen, minkä valokuvaaminen olisi ollut kiellettyä.
Kirjan lukemisen jälkeen uppouduin lukemaan netistä Ducksin arvioita ja lisätietoja teoksen teemoista. Huomaan kääntäneeni katseen sivuun Kanadan öljyhiekan ongelmallisuudesta, sillä hakukoneella uutisia löytyy vaikka kuinka. Jo vuonna 2008 - samana vuonna kun Beaton lopetti Albertassa työskentelyn - Taloussanomat on kirjoittanut ympäristöjärjestöjen kritiikistä Shelliä kohtaan öljyhiekan hyödyntämisen vuoksi.
Ducks tarjoaa pohdittavaa ja houkuttelee lisälukemisen pariin. Painava ja tärkeä teos - ja samaan aikaan tuttu ja samastuttava, nuoren tytön liikkeellelähtö suureen maailmaan, omaa tietään etsimään.
Tekstit
