 |
| Kuva: Puffin Books / Tower Books. |
"Dodie Smithin 101 Dalmatians. Olen tämän tilannut jo joskus viime vuoden puolella Amazonista, mutten ole vielä lukenut. Kun pääsin lapsena katsomaan Disneyn dalmatialaispiirrettyä, kävin monia kertoja sen jälkeen kirjaston nuortenosaston S-hyllyllä katsomassa, olisiko tämä kirja siellä. Ei ollut koskaan. Todennäköisesti kirjaa ei oltu hankittu kirjastoon."
No nyt olen kirjan lukenut! Tämä todellakin on varmasti pisin aika, kun olen halunnut lukea jonkun kirjan ja kunnes oikeasti sen luen. Lapsena Disneyn dalmatialaiselokuva lumosi minut, mutta ehkäpä en ollut kirjastoasiakkaana vielä niin osaava, että olisin hoksannut pyytää kirjaa kaukolainaksi. :) Vuonna 1956 ilmestynyt kirja on kuitenkin suomennettu vuonna 1966, varmaan kirjaa löytyy vieläkin ainakin kirjastojen varastohyllyiltä, ellei sitten ole uusia painoksia otettu. Dodie Smithin tuotantoon olen aiemmin tutustunut vain yhden kirjan verran. Linnanneidon lokikirjan olen lukenut joskus vuosia sitten ja kirja on blogeissakin saanut paljon lukijoita. Suosittelen Amman laatimaa testiä, josta voi päätellä kolahtaako Linnanneidon lokikirja. :)
The 101 Dalmatians -kansiliepeessä kerrotaan, että teksti on alun perin ilmestynyt Woman's Day -lehdessä nimellä The Great Dog Robbery. Eli itse asiassa tämä ei olekaan mikään lastenkirja, vaan naistenlehden jatkokertomus!
No oliko kirja yli 20 vuoden odottamisen arvoinen? Pääsääntöisesti kyllä. Lukiessani tiesin, että olisin satavarmasti tykännyt tästä kirjasta lapsena. Puhuvia koiria, koiraromansseja, jännitystä, seikkailua, erirotuisia koiria, vetävä juoni... Ja kirja oli antoisa aikuislukijallekin! Lapsena en ehkä olisi huomannut jokseenkin asenteellisia parisuhderoolimalleja - kirjan seksismi on sentään vanhentunut liki 60 vuodessa. Aikuisena sen sijaan osasi kenties lapsilukijaa paremmin nautiskella kirjan peribrittiläisestä ilmapiiristä. Pongon ja Missiksen matka Lontoosta Suffolkiin pentuja pelastamaan on melkoinen seikkailu, ja heidän tapaamansa auttajakoirat tuntuvat edustavan monia brittiläisiä yhteiskuntaluokkia. Plussaa myös Michael Doolingin hienosta kuvituksesta.
Pienoinen yllätys oli Disneyn elokuvaversion juonen eroaminen kirjan juonesta. Elokuvassa koirapääpari on nimeltään Pongo ja Perdita, kirjassa Pongo ja Missis. Kirjassa on myös Perdita, mutta hän on löytökoira, joka päätyy samaan perheeseen. Kirjan loppupuolen takaa-ajoa oli myös muutettu elokuvassa, mikä ei sinänsä ihmetytä, koska elokuvan pitää usein olla melko tiivis.
Smith viljelee peribrittiläistä huumoria, mikä näkyy myös hahmojen nimissä. Ilkeiden pahisveljesten sukunimi on Baddun. Pääpahis Cruella de Vil on aivan loistava hahmo, tosin karmiva!
Netistä huomasin, että kirjallehan on myös jatko-osa. The Starlight Barking maksaa Amazonissa e-kirjana vaivaiset 8,28 dollaria, tämän päivän kurssilla muunnettuna siis 6,73 euroa. Ja näköjään löytyisi tuokin myös suomeksi nimellä Tähtihaukku, kirjastoista kai ainakin.
Viehättävä The 101 Dalmatians on pääsääntöisesti kestänyt aikaa mainiosti. Nuo sukupuoliroolien ylikorostamiset voinee sivuuttaa, kunhan ne tiedostaa. Kirja sopii erityisesti kaikkien koirista pitävien luettavaksi sekä brittitunnelman ystäville.
Tekstit
Mukava postaus.
VastaaPoistaLuin pienenä molemmat kirjat, toinen oli nimeltään Tähtihaukku, mukavia lasten kirjoja, olivat tosin erään sukulaiseni, luultavasti olen nähnyt filmejäkin aiheesta.
Olen melkein kateellinen, muistan niin hyvin tuon toistuvan pettymyksen kun kirjaa ei löytynyt kirjastosta. :)
PoistaJuu ja nyt harmittaa, kun kirjaa ei ole enää, minulla on Tähtihaukun ideasta hataria muistoja, missä koirat voisivat valita tietyllä tavalla tietyssä tilanteessa, minusta tämä oli mukava tarina.
Poista--
Mutta minusta on hyvä, että olet postannut tästä, josko saataisiin uusintapainos. Esim. Keskiyönkansasta on tullut uusintapainos, ja Kuussa tuulee kirjasta, miksei myös näistä?
Keskiyön kansa oli ihana! Kuussa tuulee oli myös lapsena tosi vakuuttava, mutta kokeilin sitä uudelleen pari vuotta sitten ja se jäi kesken.
PoistaOho, enpä ole osannut kuvitella tämän löytyvän kirjanakin! :O 101 dalmatialaista en ikinä ole nähnyt, mutta lapsena minulla oli semmoinen jännä kirja, missä joka aukeama nousi maisemaksi ja siellä oli luukkuja yms. Olen siis tarinasta perillä.
VastaaPoistaOlisi kyllä pitänyt arvata elokuvan perustuvan kirjaan, koska niinhän suurin piirtein kaikki Disneyn elokuvat perustuvat. :) Todella outoa on kyllä se, että kyseessä on tosiaan naistenlehden jatkotarina eikä lastensatu!
Kai naistenlehtien jatkokertomusten tyylikirjo on aiemmin ollut vähän laajempi. Toi Woman's Day löytyi netistä ja hyvin naistenlehtimäiset niitten sivut on. Mutta kun nykyään käytännössä kaikki jatkikset on ihmissuhdetarinoita, niin ehkä ennen on jatkiksina julkaistu muidenkin genrejen tarinoita?
PoistaTämä ja jatko-osa Tähtihaukku tuli luettua lapsena. Ne löytyivät vielä 1980-luvun alkupuolelta meidän kirjastomme hyllystä, vaikka olivatkin jo vanhan näköinen kirja. Ilmeisesti kirjat ovat tehneet suuren vaikutuksen, sillä muistin heti jatko-osankin nimen ja sen, millaiset kannet kirjoissa olivat. Kiitos tästä nostalgiahetkestä!
VastaaPoistaOle hyvä! :)
PoistaRakastin tätä ja sen jatko-osaa NIIN paljon lapsena. Olen myös mietinyt, että pitäisi kyllä lukea kirjat uudestaan joskus. :) Kiitos siis, että herättelit muistoja.
VastaaPoistaOlisikin mielenkiintoista lukea näkemyksesi, kun olet lapsenakin näitä lukenut! Ehkä minunkin pitää tuo jatko-osa lukea, kun siitäkin on niin paljon tykätty. :)
PoistaEikös se iltainen yhteydenpitometodi ollut alkuperäisessä suomennuksessa "hämyhaukku" - onko se siis sama kuin tuo jatko-osan nimi? Tuo hämyhaukun konsepti ja pakomatkan yksityiskohdat (er. se missä olivat kartanossa ja saivat syödäkseen takassa paahdettua leipää) tekivät valtavan vaikutukse.
VastaaPoista101 Dalmatialaista oli lapsuuden ehdoton suosikki, teos on vieläkin tallella pikkusiskoni kirjahyllyssä ja siinä on kaikki omat piirrokset marginaalissa yms kiinnostavaa.
Juu, Twilight Barking tais olla piirroselokuvassakin Hämyhaukku. Siitä kai tuo Starlight Barking, Tähtihaukku, tulee. Luin jatko-osan lyhyen juoniselostuksen, kuulostaa että siinä on paljon enemmän fantasia-aineksia mukana!
PoistaKuulostaa ihanalta nostalgia-aarteelta tuo sinun ja siskosi kirja! :)
Miten en ole koskaan hoksannut, että Linnanneidon lokikirjan kirjoittaja on sama kuin tämänkin :O Kumpaakaan en tosin ole lukenut, mutta ensimmäisen aikonut jo useamman vuoden ja jälkimmäisen elokuvaversio oli lapsuuteni suosikkeja ;)
VastaaPoistaAika paljon Smithiltä löytyy muitakin julkaistuja teoksia, mutta ne ovat kyllä minullekin tuntemattomampia!
Poista