Bloggaaja temmattiin Internetin syövereistä julkisuuden pyörteisiin! Otin Kirjamessuilla osaa "Kirjallisuuskritiikki verkossa" -paneelikeskusteluun, josta jutun kirjoittivat Uusi Suomi ja Keskisuomalainen. Lisäksi vastasin Juri Nummelinin hömpänlukukyselyyn, joten nimeni mainittiin myös Aamulehdessä.
"Hömppäaktivistina" sopiikin nyt esitellä Jude Deveraux'n tuorein suomennos Ensimmäinen kosketus. Gummerus on nostanut Deveraux-suomennosten laatua huomattavasti parinkymmenen vuoden takaisiin verrattuna: näissä uusissa on aina kovat kannet, tyylikäs taitto ja tasokas suomennos. Vanhimmat kirjastosta löytämäni Deveraux-suomennokset kun ovat lähinnä juosten kustuja: kömpelöä kieltä ja ilmeisesti myös lyhenneltyjä käännöksiä sekä kioskipokkarin ulkoasu. Ainakin vanha Merisissi/Kaappaaja on joskus osunut vastaan melko huonolaatuisena suomennoksena.
Mutta onpa Deverauxin tyyli muuttunut myös sisällöllisesti. Ensimmäisessä kosketuksessa päähenkilö ei ole mikään kultakiharaprinsessa, vaan 45-vuotias kustannustoimittaja Eden Palmer, jonka elämän suunnan määräsi raiskatuksi tuleminen 17-vuotiaana. Eden tuli raskaaksi ja kiihkouskovaiset vanhemmat ajoivat hänet pois luotaan. Turvapaikka löytyi pohjoiscarolinalaisesta pikkukylästä, syvän etelän historiallista hurmaa henkivästä elämänmenosta, vanhan rouva Farringtonin luota. Keski-ikäinen Eden yllättyy, kun saa kuulla vuosien poissaolon jälkeen perineensä Farringtonin kartanon.
Hömpässä saatetaan käsitellä vakavia aiheita - toki usein näennäisen pinnallisesti, mutta tähänkin kirjaan mahtuu raiskauksen lisäksi mm. pedofiili- ja uskontoasiaa. Kiinnostava on myös Edenin suhde 26-vuotiaaseen Melissa-tyttäreensä. Melissahan on sen ikäinen, että periaatteessa hänestä olisi pitänyt tehdä huikean loistelias ja romanttinen hömppäsaaga. Mutta Eden on hieman pettynyt, Melissan aviomies on vastenmielinen nahjus ja raskaana oleva Melissa roikkuu edelleen äidissään kiinni vaativana ja mankuvana kuin pikkulapsi.
Arundelin pikkukaupunkiin saapuminen onkin tervetullut irtiotto, Eden ajattelee että Melissa Stuart-miehineen saa nyt omaa rauhaa. Hän itse ei ainakaan sellaista Arundelista löydä, vaan joutuu temmatuksi action-dekkarin käänteitä saavaan seikkailuun. Kylän napamies Brad Granville tavoittelee Edenin seuraa oudon innokkaasti, ja pakkaa sotkee myös FBI-agentin tehtävissä Melissaa seuraava Jared McBride. Viehättävien miesten kanssa Eden joutuu ratkomaan visaista arvoitusta: miksi rikolliset tuntuvat olevan Edenin kannoilla, mitä kätkettyjä salaisuuksia Farringtonin kartanosta mahtaa löytyä ja kuka kaiken takana tuntuu olevankaan?
Kirja toimi erinomaisesti siinä tarkoituksessa, mihin sen lainasin: halusin päästä taas Deverauxin luomaan hyväntuuliseen ja viehättävään maailmaan, kokea kipakoiden ja huumorintajuisten sankarittarien edesottamuksia ja nautiskella Deverauxin kokoon keittämistä juonenkäänteistä. Joitakin melko ammottaviakin uskottavuusaukkoja dekkarikuvioissa oli jopa minun silmiini, mutta onneksi osaan melko hyvin olla välittämättä sellaisista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Pitääpä laittaa kirjastoon varaus tuosta. Miulla onkin ollut jo vähän ikävä laadukasta Deverauxia, niitä kioskihömppäkirjoja kun ei oikein jaksa enää...
VastaaPoistaMyös Tunteiden talo, Silkkiäispuu ja Villiorkidea ovat oikein suositeltavia tähän tarkoitukseen. Niin ja mikäpä ettei tuo Suloisia valheitakin, löytyy blogista Deveraux-labelin alta.
VastaaPoistaHei Salla
VastaaPoistaHerttuatar on hyvä kirja Deverauxilta. Samoin ylämaa-sarjan kirjat. Ja sillkkiäispuu Deverauxin hömpät kestävät useamman lukukerran. Oletko sinä lukenut silkkiäispuun?
Silkkiäispuu on yksi parhaista! Sekä herttuatar ja villiorkidea.
VastaaPoista