Lokakuussa on kirjatapahtumia riittänyt. Ja hyvää lukemista.
Kirjamessuja koin kaksin kappalein: vierailin sekä Turun Kirjamessuilla että Helsingin Kirjamessuilla. Marraskuussa olisi kirjatapahtumia luvassa ainakin Seinäjoella ja Kuopiossa, mutta ne taitavat jäädä minulta väliin.
Kuu alkoi kuitenkin valejuoniselostusten muistelulla - aihe on herättänyt kiivasta keskustelua vieläkin! Muuten lukemiset menivät kovin tuttua rataa: paljon kotimaista ja loput angloamerikkalaista. Nyt minulla on sentään meneillään yksi kirja, joka ei edusta kumpaakaan ryhmää, joten toivottavasti marraskuussa olisi jotain muutakin tarjolla.
Vaan minkäs teet, kotimaisissa oli paljon houkuttelevia ja myös odotukset täyttäviä kirjoja. JP Ahosen ja KP Alaren Perkeros oli huiman hyvä sarjakuvauutuus. Kaari Utrion Seuraneiti oli myös pettämättömän hyvä.
Katja Ketun Piippuhylly ja Kari Hotakaisen Luonnon laki olivat myös monin tavoin onnistuneita, mutta astetta epätyydyttävämpiä. Ville Kormilaisen Saiturin markkinointikirja ei ole ihan suoraan verrannollinen edellisten kanssa, se kun on bisneskirja eikä kaunokirjallisuutta. Siinä viehätti hyvien ajatusten herääminen, mutta tahmaava kieli ärsytti.
Huonoudessa pohjat veti kuitenkin Charlaine Harrisin All Together Dead, jonka kökköyttä ei pystynyt piilottamaan edes etelävaltioiden aksentilla puhuva äänikirjan lukija. Ihan viihdyttäviä Sookien seikkailut kuitenkin olivat.
Klassikko-osastolle pääsin Lewis Carrollin Liisan parissa. Liisan seikkailut ihmemaassa & Liisan seikkailut peilimaailmassa oli pohdituttavan erikoinen lukukokemus, josta monilla keskustelijoillakin oli paljon sanottavaa.
Kirjamessuja koin kaksin kappalein: vierailin sekä Turun Kirjamessuilla että Helsingin Kirjamessuilla. Marraskuussa olisi kirjatapahtumia luvassa ainakin Seinäjoella ja Kuopiossa, mutta ne taitavat jäädä minulta väliin.
Kuu alkoi kuitenkin valejuoniselostusten muistelulla - aihe on herättänyt kiivasta keskustelua vieläkin! Muuten lukemiset menivät kovin tuttua rataa: paljon kotimaista ja loput angloamerikkalaista. Nyt minulla on sentään meneillään yksi kirja, joka ei edusta kumpaakaan ryhmää, joten toivottavasti marraskuussa olisi jotain muutakin tarjolla.
Vaan minkäs teet, kotimaisissa oli paljon houkuttelevia ja myös odotukset täyttäviä kirjoja. JP Ahosen ja KP Alaren Perkeros oli huiman hyvä sarjakuvauutuus. Kaari Utrion Seuraneiti oli myös pettämättömän hyvä.
Katja Ketun Piippuhylly ja Kari Hotakaisen Luonnon laki olivat myös monin tavoin onnistuneita, mutta astetta epätyydyttävämpiä. Ville Kormilaisen Saiturin markkinointikirja ei ole ihan suoraan verrannollinen edellisten kanssa, se kun on bisneskirja eikä kaunokirjallisuutta. Siinä viehätti hyvien ajatusten herääminen, mutta tahmaava kieli ärsytti.
Huonoudessa pohjat veti kuitenkin Charlaine Harrisin All Together Dead, jonka kökköyttä ei pystynyt piilottamaan edes etelävaltioiden aksentilla puhuva äänikirjan lukija. Ihan viihdyttäviä Sookien seikkailut kuitenkin olivat.
Klassikko-osastolle pääsin Lewis Carrollin Liisan parissa. Liisan seikkailut ihmemaassa & Liisan seikkailut peilimaailmassa oli pohdituttavan erikoinen lukukokemus, josta monilla keskustelijoillakin oli paljon sanottavaa.
Tekstit
En jaksa olla ällistelemättä, että valekirja-arviotempaus(kin) nostattaa niin kiivaita ja ristikkäisiä tunteita. Itse luonnollisesti pidin ideaa loistavana ja osallistuin tempaukseen empimättä. Nautin häpeämättä, kun annoin mennä oikein totaalisen överiksi.
VastaaPoistaOlen saanut tempauksesta paljon myös suullista palautetta sekä suoraan että mutkan kautta. Kollegat ovat kyllä kiitelleet vuolaasti. Tosin saattaa olla, että pahastuneet kollegat ovat sitten pitäneet pahastuksensa omana tietonaan eivätkä ole sitä ainakaan minulle tilittäneet.
Valitettavasti koulussa on äidinkielen opettajan välillä pakkoluetettava kirjallisuutta. Kaikki muut keinot toki käytetään ensin, ja voin vakuuttaa, että keinoja on paljon. Mutta joidenkin kohdalla on sitten viimeisenä keinona otettava se tylsä ja kaiken innon tappava pakko käyttöön. Opettaja kun joutuu noudattamaan edes jollain tasolla opetussuunnitelmaa. (Tämä nyt lähinnä kommentiksi sinne kuukauden ja vuoden ja kuukauden takaiseen keskusteluun.)
Mukavaa marraskuuta!
Kiva että olet päässyt käymään koulumaailmassa aiheesta noin paljon keskustelua! Pakko on tosiaan tylsä keino, mutta kai koko opetussuunnitelma ja oppivelvollisuus ovat jollakin lailla "pakkoa", jos oikein tiukasti tulkitaan...
Poista