Kirjoitin musiikkimaustani ja laululyriikan merkityksestä luettuani Pauli Hanhiniemen kirjan Soitto on sanoja, mutta viime aikoina sisäinen jukeboksini on soittanut Olavi Uusivirtaa. Tämä johtuu eittämättä siitä, että Uusivirran uudesta levystä Elvis istuu oikealla on kirjoitettu eri lehdissä. Itse en ole vielä levyostoksille kerennyt, vaan eiköhän tuo tule hankittua.
Ensimmäinen ostamani Uusivirran levy oli Minä olen hullu, jota kuuntelin vuonna 2008 todella ahkerasti. Joskus viime syksynä taisin havahtua levyhyllyni puutoksiin, ja tilasin kokoelmiini levyt Preeria ja Me ei kuolla koskaan. Olen nähnyt Uusivirran keikalla pari kertaa, hänessä on samanlaista polvet notkauttavaa karismaa kuin Ismo Alangossa.
Laululyriikka on jotain sukua runoudelle, joskus lajit menevät jopa päällekkäin. On paljon runoja, joista on sävelletty hyviä lauluja, ja on sanoituksia, jotka toimivat hyvin myös kovien kansien väliin painettuna tekstinä. Mutta onpa paljon loistavia runoja, joista tuskin saisi säällistä laulua kirveelläkään, ja hirmuisesti sanoituksia, jotka toimivat laulunteksteinä kuin tauti, mutta joissa ei ole mitään järkeä pelkiltään.
Lisäksi hyvät sanoitukset nousevat ihan uusin sfääreihin kun sävellys on kohdillaan ja esittäjä heittäytyy täydestä sydämestään lauluunsa. Kolmeen minuuttiin mahtuu joskus koko maailmankaikkeus!
Olavi Uusivirralla on paljon kappaleita, joita voi lähestyä suorastaan kiusallisen monella tavalla. Monet vetävät ja tarttuvat rokkibiisit jäävät korvamadoiksi. On oujeetä ja beibiä. Mutta monissa on paljon intertekstuaalista kerroksellisuutta, viitteitä sekä kirjallisuuteen että muiden kirjoittamaan lyriikkaan. Eivätkä viittaukset ole kömpelöitä töksähdyksiä, kuten silloin kun taitamaton kirjoittaja haluaa briljeerata tiedoillaan, vaan kappaleet toimivat aina oman kokonaisuutensa ehdoilla, itsenäisinä tarinoina.
Kappale Ukonlintu ja virvaliekki on eräs suosikeistani Minä olen hullu -levyltä. Eino Leinollehan tässä kunniaa osoitetaan...
Radiossakin ahkerasti soinut Salmisaaren Salome taas kertoo toisintona Raamatun tarinan Salomesta.
Toiseksi uusimmalta Preeria-levyltä päähäni on erityisen paljon jäänyt soimaan aloituskappale Erika. Laulu on vetävä ja kaunis, mutta olen miettinyt, että onko Uusivirta tahallaan valinnut mahdollisimman kliseiset riimiparit, kenties näyttääkseen että hyvä sanoittaja osaa taikoa niistäkin jotain tuoretta ja omaperäistä. Laulun A-osissa kun käytetään seuraavia riimipareja: taloon-valoon, puuhun-kuuhun, tapaa-vapaa, rahaa-pahaa. Kas kun ei yö-tähtien vyö. Silti Erika luo päähäni tarinan ja sille monia vaihtoehtoisia etenemissuuntia ja tulkintoja.
Jostain haastattelusta luin että Elvis istuu oikealla -levylle Uusivirta on tehnyt 1970-luvun tyylistä musiikkia Juicen hengessä. Sehän passaa minulle - Juice on eräs kestofanitukseni kohteita.
 |
| Olavi Uusivirta. Kuva: Teemu Lehmusruusu / Johanna Kustannus. |
Laululyriikka on jotain sukua runoudelle, joskus lajit menevät jopa päällekkäin. On paljon runoja, joista on sävelletty hyviä lauluja, ja on sanoituksia, jotka toimivat hyvin myös kovien kansien väliin painettuna tekstinä. Mutta onpa paljon loistavia runoja, joista tuskin saisi säällistä laulua kirveelläkään, ja hirmuisesti sanoituksia, jotka toimivat laulunteksteinä kuin tauti, mutta joissa ei ole mitään järkeä pelkiltään.
Lisäksi hyvät sanoitukset nousevat ihan uusin sfääreihin kun sävellys on kohdillaan ja esittäjä heittäytyy täydestä sydämestään lauluunsa. Kolmeen minuuttiin mahtuu joskus koko maailmankaikkeus!
Olavi Uusivirralla on paljon kappaleita, joita voi lähestyä suorastaan kiusallisen monella tavalla. Monet vetävät ja tarttuvat rokkibiisit jäävät korvamadoiksi. On oujeetä ja beibiä. Mutta monissa on paljon intertekstuaalista kerroksellisuutta, viitteitä sekä kirjallisuuteen että muiden kirjoittamaan lyriikkaan. Eivätkä viittaukset ole kömpelöitä töksähdyksiä, kuten silloin kun taitamaton kirjoittaja haluaa briljeerata tiedoillaan, vaan kappaleet toimivat aina oman kokonaisuutensa ehdoilla, itsenäisinä tarinoina.
Sinä olit ukonlintu, outolintu
Lapin tuiman tuntureilta
Kuningatar germaaninen
Lapin tuiman tuntureilta
Kuningatar germaaninen
Salmisaaren Salome on 22 ja sekaisin
Radiossakin ahkerasti soinut Salmisaaren Salome taas kertoo toisintona Raamatun tarinan Salomesta.
Ja jollet minua saa
Niin sinun isäsi on kyllä tunnettu lakimies
Niin sinun isäsi on kyllä tunnettu lakimies
Toiseksi uusimmalta Preeria-levyltä päähäni on erityisen paljon jäänyt soimaan aloituskappale Erika. Laulu on vetävä ja kaunis, mutta olen miettinyt, että onko Uusivirta tahallaan valinnut mahdollisimman kliseiset riimiparit, kenties näyttääkseen että hyvä sanoittaja osaa taikoa niistäkin jotain tuoretta ja omaperäistä. Laulun A-osissa kun käytetään seuraavia riimipareja: taloon-valoon, puuhun-kuuhun, tapaa-vapaa, rahaa-pahaa. Kas kun ei yö-tähtien vyö. Silti Erika luo päähäni tarinan ja sille monia vaihtoehtoisia etenemissuuntia ja tulkintoja.
portaat ylös portaat
rumaan taloon
tottuu silmä tottuu
talvivaloon
rumaan taloon
tottuu silmä tottuu
talvivaloon
Jostain haastattelusta luin että Elvis istuu oikealla -levylle Uusivirta on tehnyt 1970-luvun tyylistä musiikkia Juicen hengessä. Sehän passaa minulle - Juice on eräs kestofanitukseni kohteita.
Tekstit
