Jhumpa Lahiri: Tämä siunattu koti

Kansi: Tammi.

Tammikuun lukupiirin kirjan valinta osui minun kohdalleni ja päätin valita jonkin sellaisen kirjailijan, jota on tehnyt mieli lukea enemmän. Jhumpa Lahirin Tuore maa muistui hyvänä mieleen ja päädyin Lahirin esikoisteokseen Tämä siunattu koti. Novellikokoelma on ilmestynyt alun perin vuonna 1999, suomennos on vuodelta 2001. Lahiria on luettu blogeissa paljon, tässä Katjan bloggaus.

Äitiyslomalla ollessani on pitkään tuntunut siltä, että sopivan kevyet ja helpot kirjat ovat paikallaan ja Tämä siunattu koti olikin on jo astetta vaativampaa luettavaa. Tämä on hienoa kaunokirjallisuutta, mutta onneksi niin sujuvalukuista, että vauva-arjen pehmittävät aivoni pystyivät nauttimaan hyvästä tekstistä täysillä. Novelleja ei tule luettua kauhean usein, mutta näiden parissa muistin taas, millainen on oikein hyvä novelli: se vangitsee osuvia tuokiokuvia elämästä ja tuntuu pituuttaan suuremmalta teokselta.

Tarinoiden teemat olivat tuttuja Tuoreesta maasta: intialaissiirtolaiset Yhdysvalloissa ovat tärkein aihe. Muuallakin liikutaan, myös emämaassa Intiassa. Kotirouvat, jatko-opiskelijat, taksikuskit tulevat tutuiksi. Sopeutumisen vaikeus tai helppous, vanhan ja uuden kotimaan tavat ja tottumukset puhuttelevat.

Kersti Juvan hieno käännös on nautittavaa luettavaa. Täytyy lukea lisääkin Lahiria myöhemmin!

Lue myös nämä:
Jhumpa Lahiri: Tuore maa
Seija Vilén ja Anna Kortesalmi: Sormet sahramissa - ruokaa ja kirjoja Intiasta
Ottopoikia ja työläistyttöjä, Cleaning is for hipsters ja Syliinvaellus Intiaan