Viime aikoina olen taas uppoutunut metromatkoillani Välskärin kertomuksiin. Project Gutenbergissa ilmaiseksi julkaistussa kolmannessa osassa eletään Kaarle XII:n sotaisia aikoja. Bertelsköldin suvun miehiä on mukana kaksin kappalein, veljekset Torsten ja Kustaa Aadolf. Torsten on ovela diplomaatti, Kustaa Aadolf idealistinen soturi.
 |
| Gustaf Cederströmin maalaus "Kaarle XII:n ruumissaatto" vuodelta 1878. Kuva: Wikimedia Commons. |
Tässäkin osassa on kolme jaksoa, nimeltään Siniset, Pakolainen ja Erään nimen varjo. Enimmäkseen ollaan varsin sotaisissa tunnelmissa, mutta romantiikkaakin mahtuu mukaan.
Topelius on osannut aivan mahtavasti yhdistää vetävän ja jännittävän tarinan historian käänteisiin. Kaarle XII:n sotavaiheet käytiin läpi todella kiinnostavasti ja taas kerran täytyy kehua Kajaanin linnaan sijoittuvien kohtausten jännittävyyttä. Topelius kuvaa isonvihan taisteluiden katkeria käänteitä Kajaanissa ja linnan räjäyttämistä. Ensi vuonna tuleekin kuluneeksi tasan 300 vuotta linnan räjäyttämisestä - näinköhän Kajaanissa olisi jotain asiaan liittyvää tapahtumaa tekeillä linnan kunniaksi?
Välskärin kertomuksia on monin tavoin aikansa lapsi, mutta viihdyttävänä tarinana se on aivan tuore vieläkin. Nykylukija ei varmastikaan Topeliuksen tavoin ihaile "historian suurmiehiä" - onhan trendinä pyrkiä näkemään historia tavallisen ihmisen silmin.
Uhrautuva isänmaallisuus ja hyveellinen hengenpalo eivät taida kuulua meidän aikamme ihanteisiin, mutta Kustaan seikkailuihin, Torstenin juonitteluihin ja kauniin Eevan lujatahtoisuuteen kyllä pystyy samaistumaan mainiosti.
Uhrautuva isänmaallisuus ja hyveellinen hengenpalo eivät taida kuulua meidän aikamme ihanteisiin, mutta Kustaan seikkailuihin, Torstenin juonitteluihin ja kauniin Eevan lujatahtoisuuteen kyllä pystyy samaistumaan mainiosti.
Kyllä, jatkan ehdottomasti Välskärin kertomusten parissa taas jossakin vaiheessa.
Käännöksestä
Toistan itseäni, mutta minkäs teet: Juhani Ahon käännös on aivan ihanaa luettavaa. Otetaan perusteluksi tällä kertaa Kajaanin linnasta kertova lainaus:
Vaeltaja, sinä, joka pohjolan kesäpäivänä astuskelet kukistuneen Kajaanin linnan soralla, älä käy välinpitämättömänä näiden muurien ohitse; nosta hattuasi niiden haamujen edessä, jotka näillä raunioilla aaveilevat, sillä oli aika, jolloin tämä vähäinen maan kolkka oli ainoa paikka, mikä oli Suomesta tähteenä, ja urhoollisia Suomen miehiä olivat ne, jotka täällä vuodattivat verensä isänmaansa edestä!
Tekstit
Luin Välskärin kertomukset teininä yhtenä kuumana suvena vaahterassa istuen parhaan ystäväni kanssa. Jos oli huono keli, lähdimme vintille lukemaan. Minulla on painos vuodelta 1927 ja tietenkin just Ahon suomennos. Mitä tuosta muistan, on se, että mitään niin jännittävää en ollut siihen mennessä vielä lukenut. Ja jollain tavalla saattoi olla just kiitos Välskärin kertomusten, että menetin sieluni historialle.
VastaaPoistaOlisi ihastuttava ajatus, jos nuoret lukisivat Välskärin kertomukset, onhan se hyvin jännittävä ja mukaansa tempaava, mutta en tunne niitä nuoria;) Hienoa, että toit tämän esiin <3
Minäkin sain "ennakkoperintönä" suvussa kulkeneen vanhan painoksen Välskäri-sarjasta. :) Sitä en kuitenkaan raaski raahata mukana, vaan se pysyy kirjahyllyssä tallessa.
Poista