maanantai 16. tammikuuta 2012

Sibelius-Akatemian kirjasto Musiikkitalossa

Musiikkitalon rakentamisesta riideltiin sanomalehtien mielipidepalstoilla pitkään ja hartaasti, mutta niinpä vain talo nousi töröttämään Helsingin keskustaan viime vuoden puolella. Minä en ole ehtinyt vielä Musiikkitalon konserteissa käymään, mutta parissa seminaaritilaisuudessa sentään olen. Yhdellä reissulla kävin myös kurkistamassa Musiikkitalossa sijaitsevaan Sibelius-Akatemian kirjastoon, ja paikka olikin niin mielenkiintoinen että piti lähteä uudelle vierailulle kameran kanssa.

Musiikkitalo rautatieaseman suunnalta nähtynä.
Kun on ikänsä ollut lukutoukka, sitä aina välillä kuvittelee tuntevansa kirjallisuutta edes jollakin lailla. Mutta aina, kun lähtee käymään jossakin erikoisalan kirjastossa, tajuaa kuinka valtavan paljon maailmassa onkaan kirjoja, hyviä ja tärkeitä kirjoja, joista itse ei ole tiennyt mitään. Musiikkiaiheiseen kirjallisuuteen erikoistuneessa Sibelius-Akatemian kirjastossa iskee juuri tällainen fiilis.

Portaita alas perille.
Sibelius-Akatemian kirjasto on kaikille avoin, aukioloajat voi kurkata täältä. Musiikkitaloon saa mennä kuka tahansa pällistelemään, talossa palvelee mm. musiikkikauppa ja kahvila. Kirjastoon pääsee infopisteen takaa, jos oikeaa suuntaa ei löydy niin riittää että löytää infopisteen, sieltä kyllä neuvotaan. :)

Jututin kirjastossa työskentelevää amanuenssi Jalo Oinosta ja hän kertoi kirjaston aineistoa voi lainata taidekorkeakoulujen ARSCA-kirjastokortilla. Kirjastokortti myönnetään kaikille halukkaille, henkilöllisyystodistus pitää olla mukana kun korttia hakee. Oinonen kertoi että vuosien varrella lainausmäärät ovat heillä olleet laskusuunnassa, syyksi hän arveli verkkoaineiston lisääntyneen käytön. Kirjaston muutto Musiikkitaloon ei ollut ainakaan vielä kasvattanut kävijämääriä - minä kehotan kyllä kaikkia kiinnostuneita käymään kurkkaamassa kirjastoa, se on tyylikäs ja mielenkiintoinen paikka. Kirjastossa vierailu on design- ja kulttuuritapahtuma, josta ei tarvitse maksaa pääsylippua.

Italian instrumental music of the 16th and early 17th centuries.
Jo luokitusten nimet ovat aivan omaa luokkaansa. Muun muassa tällaisia luokituksia löytyy: notaatio, paleografia, esityskäytännöt, partituurinsoitto. Eräs luokka on nimeltään "Cembalo. Spinetti. Virginaali.", toinen "Elektroniset soittimet. Elektronisen musiikin tekniikka." Merkittävimmille säveltäjille on omat luokkansa, ja Mozartia tai Beethovenia käsittelevää kirjallisuutta löytyy hyllymetreittäin. Myös runoille oli oma hyllynsä - kenties sitä varten jos halukkaat opiskelijat haluavat harjoitella runoihin säveltämistä?


Nuotteja löytyy joka lähtöön monen hyllyn verran. Jalo Oinosen mukaan nuotit ovatkin tyypillistä aineistopoistomateriaalia, ne kuluvat käytössä kovasti. Muuten tässä kirjastossa ei kuulemma tarvitse tilanpuutteen vuoksi poistoja tehdä. Kirjastossa on hyvä varastotila. Kirjaston aineisto on karttunut aina Sibelius-Akatemian perustamisesta asti. Tällainen on jotenkin todella lohduttavaa. Tuntuu, että kaupunginkirjastossa varaston kiertonopeus on turhankin suuri, suhteellisten uusienkin romaanien osa tuntuu liian usein olevan päätyä poistomyyntiin tai varastokirjaston uumeniin.


Kirjastossa on myös laaja cd-levyjen, lp-levyjen ja dvd-tallenteiden kokoelma. Varustukseen kuuluvat myös kuunteluhuoneet, joissa on laadukas akustiikka ja sohva ja valkokangas. Kenties opiskelijat keskittyvät kuunteluhuoneissa vaikka oopperoiden dvd-taltiointeihin?


Lehtisalissa oli musiikkiaiheisia aikakauslehtiä Suomesta ja maailmalta. Pelkästään näiden nimikkeiden määrä oli huimaava - ja taas kerran huomasi, ettei edes Suomessa ilmestyvistä musiikkilehdistä tiedä kuin murto-osan.

Yleissivistyksen nimissä kirjastossa kannattaa käydä vierailulla ja vaikkapa jäädä tutkiskelemaan materiaalia joksikin aikaa. Kenties parhaiten kirjasto sopisi sellaisille ihmisille, joille sekä musiikki että kirjallisuus ovat intohimoja. Monet opukset ovat erikoistunutta tutkimustietoa ja melkoisen järeitä. Mieleen jäi kirja, jossa verrataan Mozartin musiikkia Jane Austenin kirjoihin. Robert K. Wallacen tutkimus Jane Austen and Mozart: classical equilibrium in fiction and music on yhdysvaltalaisen Georgian yliopiston julkaisu vuodelta 1983.

Sibelius-Akatemian kirjastossa vierailu sopii mainiosti myös esimerkiksi työmatkalaisille, sillä Musiikkitalo on hyvin lähellä rautatieasemaa. Joten seuraavan kerran kun Helsingissä matkaava kirjojen ystävä miettii, mitä tekemistä keksisi ennen junan lähtöä, kannattaa käydä vilkaisemassa tämän kirjaston antimia.

10 kommenttia:

  1. Kiitos tästä. Tuonne pitää ehdottomasti tehdä retki joku kerta. Olen aina ollut kirjasto"fani" ja Sibiksen uusi kirjasto kiinnostaa ehdottomasti. Ja samalla tietenkin on jännä päästä näkemään Musiikkitaloa sisäpuolelta.

    VastaaPoista
  2. Hei, tämähän on hyvä tietää! Ehkä joskus Helsingissä käydessäni saattaisin jopa piipahtaa tuota kirjastoa katsomaan! (Vaikka olenkin koko ajan ollut koko musiikkitalohanketta vastaan... ;) )

    VastaaPoista
  3. Mä olen käynyt kaksi tai kolme kertaa Musiikkitalossa, enkä silti tiedä, missä ko. kirjasto edes on. Seuraavalla kerralla menen sinnekin, kuulostaa mielenkiintoiselta paikalta! Muutenkin pitäisi tuntea paremmin noita erikoiskirjastoja, niitä on varmasti vaikka millaisia. Mieleeni on jäänyt esim. Unkarin kulttuurikeskuksen pieni mutta houkutteleva kirjasto Kaisaniemessä.

    VastaaPoista
  4. Käykäähän ihmeessä. :) Tässä kyllä huomaa taas blogiharrastuksen hyvän puolen: on ihmisiä joiden kanssa voi intoilla siitä, että näki hienon kirjaston!

    Mulla heräsi hinku tutustua tiedekirjastojen valikoimiin laajemminkin. Vaikka Teatterikorkeakoulun kirjastossa luulisi olevan mielenkiintoista kamaa...

    VastaaPoista
  5. Musiikkitalon kirjasto onkin ollut matkakohteiden listalla, mutta on toistuvasti jäänyt :/ Kiitos tästä maistiaisesta.

    Keskustassahan on nyt hauska tilanne kun on kaksi musiikikirjastoa sadan metrin päässä toisitaan, Kirjasto 10 Postitalossa ja nyt tämä. Millaiseksihan näiden suhde muodostuu?

    VastaaPoista
  6. Lähekkäin ovat, mutta sen verran erityyppisiä että taitavat palvella eri yleisöä. Musiikkitalossa on kyllä aika rauhoittava tunnelma (ainakin oli kun kävi ruuhkattomana aikana). Kirjasto 10 on sellainen "tehokas asiointipiste", sehän on helppo paikka lainata ja palauttaa kirjoja ja monet taitavat asioida siellä lähinnä tietsikalla tai lehtiä lukemassa. Itsekin kyllä käyn siellä välillä pikapiipahduksella esimerkiksi lukemassa sarjakuvia.

    VastaaPoista
  7. No voihan classical equilibrium sentään... kiitos kun kerroit tästä, enpäs ollut hoksannutkaan, että Musiikkitalossa on kirjasto! :)

    VastaaPoista
  8. Mäkin taisin hoksata jostakin esitteestä, jota siellä Musiikkitalossa plarailin... sinne oli merkattu eri tilat eri kerroksissa ja sen perusteella osasin mennä kuikuilemaan kirjastoa!

    VastaaPoista
  9. Hei, en minäkään tiennyt, että se on näin lähellä asemaa. Hyvä, kun kirjoitit jutun! Ensi kesänä sitten bloggaritapaaminen Sibelius-Akatemian kirjastossa?

    VastaaPoista
  10. Pitää harkita :)

    VastaaPoista