keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Kati Närhi: Mustasuon mysteeri

Kuva: WSOY.
Ilahduin kovin, kun kuulin Kati Närhen Mustasuon mysteerin ilmestymisestä. Tykkäsin kaksi vuotta sitten ilmestyneestä Saniaislehdon salaisuuksista, joten Agnesin seikkailujen jatkuminen ilahdutti. Mustasuon mysteeriä on luettu myös ainakin Tarinauttisen hämärän hetkissä ja Lukukaudessa.

Jotkut Närhi-fanit ovat rankanneet Mustasuon mysteerin kehnommaksi kuin Saniaislehdon salaisuudet, mutta minä tykkäsin kyllä tästäkin albumista kovasti. Siinä missä ykkösosa muistutti novellikokoelmaa, jossa on yksi yhdistävä pääjuoni, on Mustasuon mysteeri muodoltaan selkeämmin yksi pitkä tarina, jonka luvut voisivat kuitenkin toimia myös lyhyinä sarjakuvanovelleina.

Epäluuloinen ja jääräpäinen Agnes on päätynyt kotoa Saniaislehdosta Mustasuon tyttökouluun. Koulua kuvatessaan Närhi ottaa ilon irti brittiläisten tyttökirjojen sisäoppilaitosperinteestä. Agnes on mahtava sankaritar, ja hän tarkkailee hieman kyynisesti opettajakunnan ja oppilasryhmien ominaispiirteitä. Välillä tyttökoululaiset saavat myös yhteyden lähistöllä sijaitsevaan Unholan poikakouluun.


Dekkarimuotoon puettu tarina on herkullista luettavaa. Käsikirjoituksella on ansionsa, mutta Närhen piirrosjälki tekee Mustasuon mysteeristä nautittavan. Kuten Saniaislehdon salaisuuksissakin, tässäkin ruudut ovat täynnä mainioita detaljeja. Sinimustavalkoinen väriskaala luo tunnelmaa.


Juoni kiertyy tyttökoulun salaperäisten katoamisten ympärille. Agnes haluaa selvittää, sieppaako joku surullisia tyttöjä koulusta. Mysteerin ratkaisu on vähintäänkin yllättävä!

Rapsuja jaan samasta syystä kuin Hanna Koljosen Sokerihullullekin: tekstiosuuksien oikoluku on laiminlyöty. Närhi on hyvä tarinankertoja ja kieli on ilmeikästä, mutta sinne tänne jääneet pienet kielivirheet katkoivat lukemistani. Harmittaa, kun tekstissä on aineista silloin kun pitäisi olla ainesta,  tai personansa silloin kun pitäisi olla persoonansa. Huhuu kustantamot, kyllä sarjakuvienkin suomen kieli pitää oikolukea!

Nämä pikku töksähtelyt eivät onneksi pilaa muuten hyvää albumia. Suosittelen sisäoppilaitosten ja salapoliisityttöjen ystäville!

5 kommenttia:

  1. Juuri viime viikolla töissä katselin tätä kirjaa ja mietin, että haluan lukea tämän ;) Juttusi vahvisti vain aikomustani :)

    VastaaPoista
  2. Tämä on Saniaislehdon perusteella kyllä listoilla... :-)

    VastaaPoista
  3. Kirjallisuusblogit on mahtavia! Sain blogien kautta viime viikolla tietää, että Delisleltä on ilmestynyt uusi, ja nyt tieto vielä tästä Närhen uudesta. Todella hauska kuulla, että jatko-osa ylsi mielestäsi samaan sarjaan ensimmäisen kanssa. Tämä on iloisia uutisia äidillekin, joka ihastui ikihyviksi Saniaislehtoon ja päähenkilön skeptisyyteen. ^^

    VastaaPoista
  4. Ihanaa, kun vinkkasit tästä :) Pidin ekastakin kovin.

    VastaaPoista
  5. Kivaa että Agnesilla on paljon faneja! :)

    VastaaPoista