sunnuntai 23. tammikuuta 2011

100 naiskirjailijan kirjaa

Tässä minun vastaukseni Saran esittämään haasteeseen - sata naiskirjailijan kirjaa. Kokoamisessa oli hieman urakkaa. Halusin, että listassa olisi noin kolmannes suomalaisia kirjoja ja korkeintaan kolmannes englanninkielisen maailman kirjoja. Loppu kolmannes piti haalia maailmalta, ja siihen tarvitsin todella paljon Googlen, Wikipedian ja Amazonin apua. Lisäksi halusin löytää jonkinlaisen historiallisen ja maantieteellisen kattavuuden. Mahdoton ajatus, mutta listasin kuitenkin kirjat eräänlaisen kirjallisen kronologian mukaan. Ajanmääritykseen vaikutti enemmän se, mihin aikakauteen kirjan tapahtumat on sijoitettu, kuin kirjan ilmestymisaika. Lisäksi halusin mukaan kaikki nais-Nobelistit.

Yksittäisiä havaintoja: onpa paljon runoja. Tarkoittaako tämä, että kun naiset ovat usein joutuneet hoitamaan kotiasiat kirjoittamisen lisäksi, niin runoja on helpompi kirjoittaa kiireen keskellä kuin jykeviä eepoksia?

Hieman lesboja, ei tarkoituksellisesti, mutta kiinnostavasti kuitenkin. Lesbohan on eräänlainen "nainen potenssiin kaksi" - hän ei määrittele itseään sen mukaan, millainen hänen suhteensa miehiin on. Tosin ympäristö taitaa tehdä sen hänen puolestaan.

Lisäksi halusin mukaan "naisten genrejä": tyttökirjoja ja hömppää. Kummatkin ovat syyttä väheksyttyjä kirjallisuuden lajeja, jotka kuitenkin ilahduttavat ja virkistävät naisia ympäri maailmaa, suunnattomilla volyymeilla ja vuodesta toiseen.

En ole todellakaan lukenut itse kaikkia kirjoja, mutta teen kirjoihin linkin, jos niistä löytyy juttua blogistani. Muista blogeista löytyy lisääkin - googlettamalla löytyy. 

Jos huomaatte kuvauksissani asiavirheitä, huomauttakaa ihmeessä kommenttikenttään. Ja linkittäkää omia blogiarvioitanne kommentteihin tai kertokaa lukukokemuksista, jos tuttuja kirjoja löytyy. :)


1. Jean M. Untinen-Auel: Luolakarhun klaani
Esihistorialliseen aikaan sijoittuva 1980-luvun bestseller, jossa neanderthalinihmisen ja nykyihmisen rinnakkaiseloa kuvataan täydellisyyttä hipovan päähenkilö Aylan kautta.

600-luvulla e.a.a. eläneen kreikkalaisen naisrunoilijan kiihkeitä, fragmentteina säilyneitä runoja. Runoja maustaa naisten välinen intohimo – sana lesbo perustuu Sapfon kotisaaren Lesboksen nimeen.

3. Maria Dzielska: Hypatia of Alexandria
Hypatia oli 300-luvun lopussa elänyt aleksandrialainen tiedenainen ja kirjailija, mutta hänen tekstejään ei ole säilynyt. Maria Dzielskan Hypatia-kirjan kautta voi tutustua antiikin merkkinaiseen.

4. Murasaki Shikibu: Genjin tarina
900-luvulla syntynyt Murasaki Shikibu palveli hovinaisena Japanissa. Hänen suurteoksessaan Genjin tarina on 54 osaa, suomeksi on julkaistu neljä osaa Kai Niemisen suomennoksina.

5. Li Ching-Chao: Complete Poems
1000-luvun Kiinassa, Song-dynastian aikaan elänyt Li Ching-Chao muistetaan ci-runojen mestarina. Englanninnetun runokokoelman saa Amazonista.

6. Christine de Pisan: Le Livre de la Cité des Dames
1300-luvulla Venetsiassa syntynyt de Pisan oli jo elinaikanaan arvostettu kirjailija. Le Livre de la Cité des Dames nostaa esiin naisten osaamista ja hyveitä.

7. Leonor López de Córdoba: Memorias
1300-luvun Espanjassa eläneen de Cordoban kirja on ensimmäinen espanjaksi kirjoitettu omaelämäkerrallinen teos.

8. Kaari Utrio: Vendela
Ei ole Utrion veroista Suomen keskiajan kuvaajaa. Köyhä mutta kaunis Vendela-neito kokee 1300-luvulla seikkailuja ympäri vaarallista Itämaata.

9. Sigrid Undset: Kristiina Lauritsantytär
Norjalaisnobelisti kirjoittaa keskiaikaisesta Norjasta.

10. Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo
Elizabeth Bennet on analyyttisen älykäs ja viileäjärkinen, mutta onko siitä mitään hyötyä, jos ympäristön mielestä hänen ainoan päämääränsä pitäisi olla rikkaisiin naimisiin pääseminen. Ovatko nuorten naisten naimahuolet muuttuneet lähes 200 vuoden aikana miksikään?

11. Emily Brontë: Humiseva harju
Emily Brontë kasvoi vaatimattomassa pappilassa, joka tuotti kolme maailmankuulua naiskirjailijaa – Brontën sisarukset. Humiseva harju on raivokas, goottilaishenkinen intohimokronikka.

12. Emily Dickinson: Golgatan kuningatar
1800-luvun puolivälissä elänyt Dickinson kuuluu Yhdysvaltojen merkittävimpiin runoilijoihin. Golgatan kuningatar -kokoelman on suomentanut runoilija Merja Virolainen.

13. Jean Rhys: Siintää Sargassomeri
Jean Rhysin vastine Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaanille. Rhys kertoo, mistä ”hullu nainen ullakolla” oli kotoisin.

14. Margaret Mitchell: Tuulen viemää
Sähäkkä Scarlett selviytyy tanssiaisista, Yhdysvaltain sisällissodasta, jälleenrakennuksesta, sahayrityksen pyörityksestä ja kotikartanon pelastamisesta.

Nobelisti kirjoittaa karanneen naisorjan järkyttävistä muistoista, jotka eivät jätä rauhaan, vaikka orjuus virallisesti lakkautettiin juuri.

16. Anu Kaipainen: Poimisin heliät hiekat
1970-luvulla ilmestynyt elämäkertaromaani Larin Paraskesta, kareliaanisen runonlaulannan 1800-luvulla eläneestä voimanaisesta. Larin Paraskeen patsas löytyy Helsingin Töölönlahdelta Finlandia-talon läheltä.

17. Fredrika Runeberg: Kynäni tarina
Runeberg passasi tunnettua miestään, mutta kirjoitti itsekin. Kynäni tarina julkaistiin postuumisti vasta vuonna 1946.

18. Minna Canth: Työmiehen vaimo
Jos tämä ei ole yhteiskunnallisesti kantaaottavaa kirjallisuutta, niin ei mikään. 1800-luvun lopun puolustuspuhe naisille, jotka joutuvat kärsimään avioliiton vuoksi miesten väkivallasta ja alkoholismista.

19. Laura Ingalls Wilder: Pieni talo preerialla
Pieni Laura-tyttö sisarineen näkee villin lännen realistisen puolen, kun uudisraivaajaperhe matkustaa länteen päästäkseen perustamaan kodin preerialle.

20. Colleen McCullough: Okalinnut
1970-luvun hittikirja kuvaa karua elämää 1900-luvun alun Australissa, pääosassa veljessarjan ainoana sisarena varttuvan Meggie Cleary.

21. Ain'Elisabet Pennanen: Voimaihmisiä
Värikkään elämän eläneen Pennasen esikoisromaani vuodelta 1906. Avainromaani, jonka miespäähenkilö muistuttaa Pennasen rakastajaa Aarne Orjatsaloa.

22. L.M. Montgomery: Pieni runotyttö
Rakastettu tyttökirjaklassikko, johon kyllä kuuluu päälleliimattu rakkaustarina, mutta varsinaisessa keskiössä on naisen luomisvoima ja kirjoitustyöhön suuntautunut intohimo.

23. Carmen Lyra: The Subversive Voice of Carmen Lyra, Selected Works
1800-luvulla syntynyt Carmen Lyra on Costa Rican varhaisimpia ja merkittävimpiä naiskirjailijoita. Työskenteli muun muassa toimittajana ja kritisoi banaaniyhtiöiden vahvaa valtaa maassaan.

24. Jude Deveraux: Ylämaan lumous
Ihanaa, 1900-luvun alkuun sijoittuvaa hömppää, jossa on feministinen pohjavire ja hulvatonta huumoria.

25. Edith Wharton: Säätynsä uhri
Wharton kuvaa tuotannossaan 1900-luvun taitteen yläluokkaa Yhdysvaltain itärannikolla: aristokraatit ja nousukkaat kohtaavat, mutta onko seurapiirien naisilla mahdollisuutta päättää kohtalostaan?

26. Selma Lagerlöf: Gösta Berlingin taru
Ruotsin kirjallisuushistorian merkkinaisen jykevä sukusaaga. Lagerlöf oli ensimmäinen nais-Nobelisti.

27. Frances Hodgson Burnett: Pikku prinsessa
Tyttökirjaklassikko kuvaa romanttisesti urheaa Saara Crew'ta ja mielikuvituksen voimaa englantilaisessa tyttökoulussa.

28. Astrid Lindgren: Ronja ryövärintytär
Myyttiseen, menneen ajan Ruotsiin sijoittuva seikkailu, jossa mustakiharainen Ronja päättää itse asioistaan ja seikkailee metsissä miesten lailla.

Chick litiä 1920-luvulla? Painosten herratar Hilja Valtonen ja hänen napakat sankarittarensa viihdyttävät edelleen.

30. Betty Järnefelt-Rauanheimo: Vierailla veräjillä
Järnefelt-Rauanheimo valmistui Helsingin yliopistosta maisteriksi vuonna 1900, työskenteli opettajana ja muutti myöhemmin Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Vuonna 1928 ilmestynyt Vierailla veräjillä on siirtolaisaiheinen novellikokoelma.

31. Eulalie Piccard: Mort aux Bourgeois!
Ranskalais-sveitsiläisen Piccardin vuonna 1929 ilmestynyt romaani on varhaisimpia Neuvostoliiton ulkopuolella ilmestyneitä romaaneja, joissa kuvataan historiallis-yhteiskunnallisesti Neuvostoliiton vallankumousta.

32. Grazia Deledda: Pako Egyptiin
Nobel-palkittu sardinialainen Deledda kuvaa opettajaa, joka joutuu käymään menneisyyttään läpi.

33. Harper Lee: Kuin surmaisi satakielen
Pieni Scout-tyttö seuraa veljensä kanssa oikeudenkäyntiä 1930-luvun Syvässä Etelässä. Scoutin isä puolustaa mustaa miestä, jota syytetään valkoisen naisen raiskauksesta.

34. Anna Ahmatova: Valitut runot
Venäjän kirjallisuuden suurnainen. Ahmatovan runot elävät muun muassa Ultra Bran lauluina. Ahmatovakin eli varsin värikästä elämää.

35. Edith Södergran: Maa jota ei ole
Suomenruotsalaista, karjalaista ja modernia runoutta 1920-luvulta. Sisarteos: Anna Ahmatovan runot.

36. Pearl S. Buck: Hyvä maa
Nobel-palkittu yhdysvaltalaiskirjailija kuvaa elämää Kiinassa ennen suurta vallankumousta.

37. Hella Wuolijoki: Niskavuoren naiset
Värikkään, Virossa syntyneen suomalaisen voimanaisen menestysnäytelmä, jossa kuvataan vahvoja suomalaisia ison talon naisia.

38. Betty Smith: Puu kasvaa Brooklynissä
1940-luvulla ilmestynyt hittikirja kuvaa irlantilaisten siirtolaisten elämää, pääosassa pikkutytöstä naiseksi kasvava Francie Nolan.

39. Helvi Hämäläinen: Säädyllinen murhenäytelmä
Hämäläinen jyräsi ja kohahdutti. Säätyläispariskunta joutuu tunnustelemaan elämän ikäviä puolia, kun herra rakastuu naapurin palvelustyttöön. Tämä vuonna 1941 ilmestynyt romaani iskee vieläkin kuin miljoona volttia.

40. Nelly Sahcs: Israelin kärsimys
Nobel-palkitun saksanjuutalaisen Sachsin ainoa suomennettu teos. Sachs pakeni natsivaltaa Ruotsiin.

41. Sarah Waters: Yövartio
Naisia toisen maailmansodan pyörteissä. Lesbot ambulanssikuskit ja varatun miehen kanssa seurusteleva hetero sukkuloivat raunioituvassa Lontoossa.

42. Sirpa Kähkönen: Jään ja tulen kevät
Naisia toisen maailmansodan pyörteissä. Kuopiossa paukkuu pakkanen ja pula uhkaa, mutta Hildan, Annan ja Helvin on hoidettava perheensä.

43. Gabriela Mistral: Selected Poems of Gabriela Mistral
Nobel-palkittu Mistral on Chilen merkittävimpiä runoilijoita.

44. Marguerite Duras: Rakastaja
Intohimoa ja erotiikkaa ranskalaisittain Kaakkois-Aasiassa.

45. Tove Jansson: Vaarallinen juhannus
Vedenpaisumus ja juhannus sekoittavat muumiperheen pään. Naishahmot esiintyvät näyttämöllä kirjaimellisesti.

46. Karen Blixen: Varjoja ruohikolla
Tanskalainen paronitar ja kirjailija Blixen muistelee elämäänsä Afrikassa.

47. Altaf Fatima: The One Who Did Not Ask
Urdun kielellä kirjoittava Fatima on syntynyt Intiassa 1920-luvulla. Englanninnettu kirja löytyy Amazonista.

48. Antigone Kefala: The Island
1930-luvulla syntynyt romanialais-kreikkalais-uusiseelantilais-australialainen Kefala kirjoittaa runoja sekä kreikaksi että englanniksi.

49. Joyce Carol Oates: Blondi
Kehuttu jättiläisromaani 1900-luvun kuuluisimman naisen, Marilyn Monroen, elämästä.

50. Doris Lessing: Kultainen muistikirja
Nobel-palkitun Lessingin 1960-luvulla ilmestynyt feminismin perusaapinen.

51. Simone de Beauvoir: Toinen sukupuoli
Feminismin peruskirjoja tämäkin. Sisarteos: Kultainen muistikirja.

52. Rauha S. Virtanen: Virva Seljan yksityisasia
Haaveellinen runotyttö hakee itsenäisyyttä tyttökirjaklassikossa.

53. Chimamanda Ngozi Adichie: Puolikas keltaista aurinkoa
Biafran lyhyt ja väkivaltainen historia kuvataan kauniisti 1970-luvulla syntyneen nigerialaisen Ngozi Adichien kansainvälisessä hittikirjassa.

54. Christa Wolf: Stadt der Engel oder The Overcoat of Dr. Freud
Itä-Saksassa elänyt Christa Wolf käsittelee omaelämäkerrallisessa romaanissaan muun muassa Stasin toimintaa.

55. Helena Kadare: Një lindje e vështirë
Vuonna 1970-luvulla ilmestynyt kirja on ensimmäinen naisen kirjoittama albanialainen romaani.

56. Aila Meriluoto: Peter-Peter
Suomen runouden voimanaisen romaani kohautti 1970-luvun alussa kuvatessaan rakastumista ja naisen seksuaalisuutta.

57. Märta Tikkanen: Miestä ei voi raiskata
Toisen suomalaisen yhteiskunnallisen keskustelijan provosoiva puheenvuoro 1970-luvulta. Raiskaus on rikoksista epätasa-arvoisin.

58. Laura Honkasalo: Sinun lapsesi eivät ole sinun
Herkkä Nelli kantaa mukanaan tiedostavan taistolaislapsuutensa jälkiä vielä vuosituhannen vaihteen kapitalisti-Suomessakin.

59. Orvokki Autio: Pesärikko
Pohjalaisnaiset koettelevat omia voimiaan ja miesten heikkoutta Aution väkevässä, värikkäässä trilogiassa.

60. Ursula K. Le Guin: Maameren tarinat
Sadunomainen fantasiaklassikko.

61. Marguerite Abouet - Clément Oubrerie: Aya - elämää Yop Cityssä
Afrikkaa positiivisessa valossa – 1970-luvulla Norsunluurannikon elämä oli aika mukavaa.

62. Keri Hulme: Mauriora - maan voima
Rakkautta, intohimoa, valkoisten kulttuuria ja maorien mytologiaa Uudessa-Seelannissa.

63. Virginia Andrews: Pimeyden kukat
Roskainen mutta oudon kiehtova bestseller 1980-luvulta. Oman aikansa teinihitti ullakolle suljetuista sisaruksista, huipentumana sisarusten välinen rakastuminen.

64. Anja Kauranen: Kultasuu
1980-luvun alussa suomalaisiin kirjallisuuspiireihin vauhdikkaasti rynnänneen Kaurasen kolmas romaani on kalevalaista runonlaulantaa stadin slangilla, pääosassa rock'n roll -elämää viettävä kulkurileidi. Sisarteos: Peter-Peter.

65. Herta Müller: Hengityskeinu
Nobel-palkittu romaniansaksalainen Müller kuvaa kirjassaan Ceausescun aikaa.

66. Marjane Satrapi: Persepolis
Kapinallinen iranilaistyttö ei halua sopeutua Iranin uskonnolliseen vallankumoukseen.

67. Sofi Oksanen: Stalinin lehmät
Virolais-suomalaisten naisten elämää Neuvostoliiton ja sen henkisen perinnön varjossa.

68. Ritva Toivola: Kapteeni Vaskiparta
Lumoava lastenkirja, jossa Mikael-veljen taikavoimat jäävät kakkoseksi hurjan Meirami-siskon kyvyille. Sisarteos: Ronja ryövärintytär.

69. Joy Harjo: She Had Some Horses
Pohjoisamerikkalaista intiaanirunoutta naisen suulla.

70. Sapphire: Ponnista! (Precious)
Elokuvasovituksen myötä uutta nostetta saanut, sydäntäraastava tarina mustan harlemilaistytön karuakin karummasta elämästä.

71. Laura Esquivel: Pöytään ja vuoteeseen
Meksikolaiskirjailijan aistillinen perhe- ja rakkaustarina.

72. Arundhati Roy: Joutavuuksien jumala
1990-luvulla julkaistu suursuosikki, uuden intialaisen kirjallisuuden kansainvälisesti tunnetuimpia teoksia. Romaanissa kuvattu Ayemenemin kylä on henkistä sukua Gabriel García Márquezin Macondolle.

73. Hilkka Ravilo: Yö yllä viljan
Ravilon kenties paras romaani maalaa kuvan suomalaisista naiskohtaloista pula-ajasta nykypäivään. Kosto, viha, rakkaus ja intohimo kiehuvat, olipa näyttämönä Ylä-Savo tai Helsinki.

74. Kiba Lumberg: Memesa-trilogia
Suomen ensimmäinen romaninaisen kirjoittama kuvaus mustalaiselämästä. Väkevää kerrontaa, ja päähenkilö Memesa kuuluu kahteenkin vähemmistöön: hän on mustalainen ja lesbo.

75. Helmi Kellokumpu: Lasteen alaisia
Iäkkään lappilaiskirjailijan hulvattomia novelleja, joissa elää hieno pohjoissuomalainen kielenkäyttö ja tarinankerronta.

76. Eve Hietamies: Puolinainen
Ei-toivotut ja toivotut raskaudet ovat usein tärkeässä osassa naisten kirjoittamissa kirjoissa. Hietamies tarttuu kipeään aiheeseen: miltä tuntuu, jos raskaudet päättyvät toistuvasti keskenmenoon?

77. Nawal El Saadawi: The Innocence of the Devil
Egyptiläiskirjailija tarkastelee hyvän ja pahan kamppailua ja kahden nuoren naisen elämää.

78. Majgull Axelsson: Huhtikuun noita
Ruotsalaisen kansankodin ja sen kääntöpuolen väkevä kuvaus.

79. Elfriede Jelinek: Pianonsoittaja
Nobel-palkittu itävaltalainen Jelinek kuvaa kirjassaan äitinsä tyrannisoimaa tytärtä, joka pakenee pakkopianonsoittoa pornon pariin. Pianonsoittaja tunnetaan myös elokuvana.

80. Azar Nafisi: Lolita Teheranissa
Alistetut iranilaisnaiset etsivät sisaruutta ja voimaa kirjallisuuden klassikoista. Sisarteos: Persepolis.

81. Tuija Lehtinen: Vaniljasyndrooma
Miten mahtaa lihavan ja värittömän Millin nuoruus sujua?

82. Nadine Gordimer: Ei seuraa matkalleni
Nobel-palkittu eteläafrikkalainen kuvaa maansa ensimmäisiä vapaita vaaleja.

83. Kirsti Ellilä: Pappia kyydissä
Naispappeja on ollut Suomessa yli 20 vuotta, mutta vieläkin riidellään onko naisilla oikeutta pappeuteen. Ellilä lähestyy aihetta perheellisen, tavallisen naisen kautta.

84. Lionel Shriver: Poikani Kevin
Tuleeko lapsesta paha, jos äiti ei rakasta häntä, vai onko äidin mahdotonta rakastaa lasta, jos lapsi on luonnostaan paha? Shriver purkaa kouluampumisten historiaa ja äidinrakkauden myyttejä.

85. Sisko Istanmäki: Yöntähti
Vanhukset kokoontuvat saman katon alle, mutta toimiiko yhteisöasuminen ja millaisia muistoja nousee pintaan?

86. Marian Keyes: Hurmaava mies
Hulvatonta komediaa, vakavia kannanottoja ja rakkaussuhteiden mustien aukkojen peilausta. Chick litiä, mutta painavaa asiaa.

87. Marjaneh Bakhtiari: Mistään kotosin
Maahanmuuttoasiaa Ruotsista maahanmuuttajan silmin.

88. Zadie Smith: Valkoiset hampaat
Lisää maahanmuuttoasiaa maahanmuuttajan silmin, tällä kertaa Isossa-Britanniassa.

89. Mary Kimani: He Didn’t Die Easy; The Search for Hope Amid Poverty, War and Genocide
Kenialaista uutta naisrunoutta.

90. Salome Ortega: La Alfombra de la Palmera y la Media Luna
Uuden espanjalaiskirjallisuuden näkyvimpiä hahmoja.

91. Virginie Despentes: Pane mua
Naiskirjailijoiden aiheuttamat kohut ”rohkeiden seksikohtausten” vuoksi saivat taas uuden käänteen, kun ranskalainen Despentes käänsi vaihteen pornon puolelle.

92. Charlaine Harris: Veren voima (Dead until Dark)
Populaarikulttuurin suosimat vampyyrit kokivat 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä oudon muodonmuutoksen. Hirviöistä tuli naisten romanttisten päiväunien sankareita. Harris on ollut uuden genren näkyvimpiä kirjailijoita Southern Vampire Mysteries -sarjallaan, jonka pääosassa on telepaattinen blondi tarjoilija Sookie Stackhouse.

93. Päivi Alasalmi: Valkoinen nainen
Suomalaisnainen elää unelmaelämää Afrikassa, mutta todellisuus rakoilee oudosti. Sisarteos: Kauimpana kuolemasta.

94. Elina Hirvonen: Kauimpana kuolemasta
Kaksi romaania julkaissut Hirvonen kuuluu suomalaiskirjailijoiden kansainväliseen kastiin. Suomalainen Paul ja afrikkalainen Esther kohtaavat Afrikkaan sijoittuvassa tarinassa.

95. Wisława Szymborska: Sata Szymborskaa
Puolalaisen nobelistin runoja.

96. Rajaa Alsanea: Riadin tytöt
Modernien arabinaisten Sinkkuelämää – uskonnollisen vallan sanelemine rajoituksineen.

97. Miina Supinen: Apatosauruksen maa
Huumoria ja suomalaista arkea – ei kuitenkaan tiskirättirealismia.

98. Alison Bechdel: Hautuukoti
Kirjallisten symboleiden keskellä elävä tyttö löytää lesboidentiteettinsä.

99. Sheri S. Tepper: Ruohojen maa
Unenomainen scifi-tarina, jossa tasa-arvoakin pohditaan.

100. Margaret Atwood: Oryx ja Crake
Kantaaottava näkemys tulevaisuuden ihmiskunnasta.

27 kommenttia:

  1. Hei Salla ja onpa sinulla ollut urakka listaa tehdessäsi! Noista suurin osa on minulle tuntemattomia varsinkin muun maailman kirjallisuus (kuin englanninkieliset). Länsimainen kulttuurihan tuntuu hallitsevan yleensä kirjallisuutta ja sen arvottamista ja listojenkin tekemistä. Mutta todella mielenkiintoinen lista ja nyt kun lista on näin laaja, niin minua kiinnostaisi kaikki naisnobelistit listattuna ja kuinka moni heistä on muualta maapalloa kuin tästä meidän läntisestä maailmasta? (Silmät vähän jo sikkurassa tähän aikaan)

    VastaaPoista
  2. Wow!! Impressive!
    Joel Kuortti on muuten koonnut bibliografian 444 intialaisesta, englanniksi kirjoittavasta naiskirjailijasta. Suurinta osaa ei ole suomennettu, mutta joukossa on paljon tuttujakin. (Kirjan on julkaissut Rawat Publications Intiassa, joten en tiedä saako sitä Suomesta. Ehkä yliopiston kirjastosta?)

    VastaaPoista
  3. Kiitos listahuomiosta!

    VastaaPoista
  4. Anonyymi24.1.11

    Hei Salla! Mihin kohti listaasi sijoittaisit Marie Vassiltchikovin päiväkirjat "Berlin Diaries 1940 - 1945"?

    VastaaPoista
  5. Tää oli tosi hyvä lista, kun sä olit tehnyt tästä monipuolisemman kuin mitä ne "pakolliset luettavat" ja muut vastaavat listat. Tätä täytyy tutkia tarkemmin joskus, eniten mua kiinostaa muut kuin suomalaiset ja jenkit.

    VastaaPoista
  6. Olen ihan mykistynyt tämän(kin) listan professionaalisuudesta, olet todella pohtinut asiaa ja tehnyt valtavasti taustatyötä! Kiitos hienosta listasta, johon tulen varmasti palaamaan vielä usein.

    Oma listani jumittaa vaiheessa 33/100 kirjailijaa eikä ole ollenkaan näin harkittu, lähinnä fiilispohjainen. Hmmm.

    VastaaPoista
  7. Uskomaton suoritus, hienoa! Näistä olen lukenut joitakin, mm. Pane muan :D Hienoa, että etsit näin monipuolisesti ympäri maailman.^^

    VastaaPoista
  8. Kiitti kaikille! Naisten Nobel-listan voi kootusti tsekata täältä. Vassiltchikovin mielenkiintoinen päiväkirja on ilman muuta henkistä sukua ainakin Eulalie Piccardin, Anna Ahmatovan ja Nelly Sachsin kirjoille! Joel Kuortin bibliografiaan olisi mielenkiintoista tutustua.

    VastaaPoista
  9. Kertakaikkisen kattava ja hieno lista, Salla! Wau! Ähkin oman listani kanssa ja voi olla, etten koskaan tuo sitä julki - homma tuntuu loputtomalta, aivan kuten Jennikin kuvasi... Sinä teit sen ja vieläpä näin upeasti!

    Pitää tutkailla tuota listaasi vielä tarkemmin myöhemmin. Se, mihin kiinnitin huomiota, oli Oksasen Stalinin lehmät Puhdistuksen sijaan. Se oli varmaan tietoinen valinta? Lahiri? Kallas? Jotuni?

    Ihailen. Hymyilen. Kyllä naisista on moneksi...

    VastaaPoista
  10. Hei!

    Äimistelen, miten ammattimaisesti jaksat tehdä näitä blogipäivityksiä! Luin jonkun sivuilta vuodenvaihteessa naiskirjailijalistan, ja jo silloin mietiskelin, keitä omalle listalleni tulisi. En jaksa laatia ihan yhtä hyviä perusteluja omalle listalleni, enkä todellakaan jaksa miettiä kaikkia sataa.

    Olen intohimoinen suomalaisen kirjallisuuden kannattaja, joten aika paljon ottaisin suomalaisia mukaan. Vaikeaa olisi nimetä kirjailijalta yhtä teosta, joka pitäisi lukea. Kauranen/Snellman esimerkiksi on kirjoittanut jo niin paljon, että yhden merkittävimmän valinta on vaikeaa. Ottaisin joko Sonja O:n tai Parvekejumalat, vaikka Lemmikkikaupan tytöt oli myös hyvä ja Safari Club kiehtoo vieläkin... Ymmärrät, mitä tarkoitan?
    Minna Canthiltakin oma suosikkini on Anna Liisa, mutta Työmiehen vaimokin on tärkeä. Jotunilta Huojuva talo, Aino Kallakselta Barbara von Tisenhusen, Hämäläiseltä Säädyllinen murhenäytelmä. Joenpellolta Lohja-sarja, Kähköseltä Kuopio-sarja. Leena Landerilta Liekin lapset tai Käsky. Anni Swan, suomalaisen suorisokirjallisuuden äiti - Ulla ja Mark. Tove Janssonilta Vaarallinen juhannus. Maarit Verroselta Luolavuodet, joka on suosikkini edelleen. Johanna Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi on myös hieno.

    Ymmärrän hyvin perustelusi englannikielisen kirjallisuuden ylivallan murtamisesta. Toisaalta monet musiden alueiden kirjailijat ovat päässeet ääneen vasta kirjoitettuaan englanniksi ja muutettuaan länsimaihin. Toinen kulttuuri voi olla väkevästi läsnä myös toisen polven muuttajien kirjoissa, esim. Amy Tanilla ja Jhumpa Lahirilla. Ja vaikka kuinka ovat englanninkieliseltä kulttuurialueelta, niin silti ovat huippukirjailijoita vaikkapa Annie Proulx, Toni Morrison, Margaret Atwood, Joyce Carol Oates, Carol Shields, Anne Tyler, Anita Brookner, Siri Hustvedt. Mahtava on myös englantilainen A. S. Byatt, jolta on käännetty upea Riivaus. Entä dekkaristit Agatha Christie, Ruth Rendell, P. D. James jne. Ottaisin heidätkin mukaan.

    Pidin myös paljon puolalaisesta Olga Tokarczukista, jolta tosin olen ehtinyt lukea vain vaikuttavan Päivän talo, yön talo.

    Näin paljon puskee heti omalle listalle! ehkä jätän listaamatta ja keskityn lukemiseen ;)

    VastaaPoista
  11. Wau ja wow on jo käytetty, joten jään ihan sanattomaksi :-)

    Mahtava lista! Olen kaikenlaisia haasteita vältellyt, mutta tämän taidan tulostaa ja laittaa seinälle; monta kiinnostavaa löytyisi.

    VastaaPoista
  12. Innoitit minut jälleen listani kimppuun...nyt olen 90 menossa. Huh. Takapuoli puutuu...

    VastaaPoista
  13. Tässähän ihan punastuu. :) Ei tää nyt loppujen lopuksi vaatinut kuin pari tiiviimpää surffaussessiota, tosin puhtaaksikirjoittaminen oli yllättävän hidasta.

    Puhdistuksen vaihto Stalinin lehmiin oli tosiaan ihan tietoista. Tällaisille listoille tulee väkisinkin paljon itsestäänselvyyksiä, joten halusin välttää edes joitakin niistä. Toinen mietintä oli Astrid Lindgrenin kohdalla. Moni ottaisi häneltä tunnetumman Peppi Pitkätossun, mutta minusta Ronja ryövärintytär on upea kirja ja Ronja on hieno päähenkilö.

    Kirsi poimikin hienoja lisänimiä. Minusta on jalostunut sellainen "first in, first out" -päätöksentekijä, niin etten yrittänytkään laittaa kaikkia maailman vaihtoehtoja riviin, vaan otin jotain, valitsin niistä ja pistin loput sivuun.

    Eräs osakriteeri minulle oli valita kirjoja, joiden päähenkilö on tyttö tai nainen. Ei tämäkään ihan kattavasti toteutunut, mutta aika hyvin kuitenkin. Tämän vuoksi jätin esimerkiksi J.K. Rowlingin pois, vaikka Pottereiden innokas fani olenkin.

    VastaaPoista
  14. Piti sanomani että myös Valkoisen kirahvin mainitsemat vaihtoehdot olivat hyviä ja mukava kuulla että lista etenee sielläkin, eiköhän päästä pian lukemaan sekin. ;)

    VastaaPoista
  15. kirjoitin pitkän kommentin - katosikohan se jonnekin?

    VastaaPoista
  16. lyhennettynä: mahtava lista! kiitos siitä. hyvä että tuli myös eri genrejä.
    Olisin mielelläni nähnyt listalla myös omat suuret naiskirjailijalöytöni, eli Alice Munron, Jhumpa Lahirin sekä Kim Echlinin, mutta ymmärrän, että kaikki ei voi mahtua.

    VastaaPoista
  17. Voi kääk, olisikohan se kadonnut jonnekin sillä aikaa kun kävin editoimassa tekstistä pari kirjoitusvirhettä pois? Sori jos pilasin kommentin kirjoituksen...

    Omaa listaa pystyyn siis vaan, sinne saa ottaa mitä haluaa. ;)

    VastaaPoista
  18. Olen lukenut tätä nyt useamman kerran. Mieletön panostus listaan, itse en alkanut koskaan edes kokeilemaan, koska ajattelin sen olevan liian vaikea koitos. Pitää käydä täältä hakemassa virikkeitä, vaikka nyt kyllä innostuin hivenen miettimään omaanikin.

    VastaaPoista
  19. Ohhoh. oletpa tehnyt mittavan työn tässä postauksessa!

    Oli mukava tutustua eilen. Linkitin sinut... :)

    VastaaPoista
  20. Kiitos Hanna ja Rita :)

    VastaaPoista
  21. Anonyymi25.1.11

    Todella kiinnostava lista! Itse olen lukenut näistä 39, ja monesti hypistellyt tai lainannutkin kirjastosta useita. Osa kirjoista on itselleni läheisiä ja niitä olen lukenut moneen kertaankin, ja jotkut sellaisia että tuli into lukea uudestaan monen vuoden jälkeen.

    VastaaPoista
  22. Anonyymi25.1.11

    ...vielä äskeiseen liittyen vähän taustaa: opiskelin kirjallisuustiedettä pääaineena, joten osa luetuista selittyy tenttivaatimuksilla :)

    VastaaPoista
  23. Innoittamanasi laskin vihdoin itsekin montako olen näistä lukenut: 43/100. Joten riittää lukemista vielä itsellänikin. :)

    VastaaPoista
  24. Ihan mieletön lista!
    Meni tosi monet omalle lukulistalle välittömästi.

    VastaaPoista
  25. Mukava kuulla! Olispa mukava kuulla mielipiteesi valitsemistasi kirjoista kunhan lukemaan asti pääset.

    VastaaPoista
  26. Mielessä on kaksi sanaa: VAU ja KIITOS! Ja sitten ei muuta kuin kirjastoon. :)

    VastaaPoista
  27. Kiitos itsellesi! :) Kiva kuulla että listasta on iloa!

    VastaaPoista