Miten minusta tuli e-kirjojen lukija. Juhlaviikon 5. päivä

E-kirjojen julkaiseminen ja e-kirjojen lukemiseen sopivien laitteiden valikoima on muuttunut huikeasti blogini seitsenvuotisen historian aikana. Teknologia kehittyy niin nopeasti, että täytyy hieman pinnistellä muistellessani viestintäteknistä arkeani vuonna 2006.

Tällä naisella on sormensa pelissä e-kirjojen yleistymisen suhteen - E.L. Jamesin Fifty Shades of Grey ilmestyi vuonna 2011. Trilogian on väitetty hyötyneen sähköisestä julkaisumuodosta, sillä lukulaitteen ansiosta pehmopornoa voi lukea huomaamattomasti. Kuva: Michael Lionstar / Otava.

Yritetään. Käytin vuonna 2006 pöytätietokonetta. Kannettavaa tietokonetta minulle ei ollut enkä sellaista kokenut erikseen tarvitsevani. Muistan käyttäneeni nettiä kännykällä jonkun verran, vaikkapa tilanteissa joissa piti tarkastaa juna-aikatauluja. Mielestäni en kuitenkaan tuolloin juuri käyttänyt kännykkää intensiiviseen netissä surffaamiseen saati sosiaaliseen viestimiseen.

Herra Gutenberg oli e-kirjan edelläkävijä jo 1400-luvulla. Kuva: Wikimedia.

Ensimmäinen maininta e-kirjasta löytyy kuitenkin jo blogini kolmannesta kirjoituksesta maaliskuulta 2006. Olin löytänyt tuolloin L.M. Montgomeryn suomentamattomat teokset (joita Minerva-kustantamo on sittemmin suomentanut ahkerasti) ja olin tilannut verkkokaupasta Mistress Patin. Montgomery-tietouden perässä surffaaminen oli johdattanut minut myös e-kirjojen äärelle, sillä kirjoitin blogipostauksessa näin:

"Jos jaksaisi lukea kirjaa näytöltä, voisi Gutenberg-projektin sivuilta lukea .txt-julkaisuna vaikkapa Kilmeny of the Orchardin. Vähän aikaa jaksoinkin, ja kyllähän Kilmeny vetävästi alkaakin, mutta taidanpa silti mieluummin tilata tuonkin Amazonista kuin tihrustaa näytöltä."

Tästä huomaa tekniikan muuttumisen. Kirjan lukeminen sähköisenä on tuolloin tarkoittanut minulle tekstitiedoston lukemista pöytäkoneen näytöltä. Nyt, vuonna 2013, voisin edelleen tilata Kilmeny of the Orchardin Amazonin verkkokaupasta, mutta minun ei olisi mitään järkeä valita pokkaripainosta. Paljon kätevämpää on ostaa kirja e-kirjana. Se on luettavissa saman tien eikä tarvitse odotella, että kirjaa kuskattaisiin postissa viikkotolkulla.

Gutenberg-projektissa digitoidaan kirjoja - pääasiassa tekijänoikeuksista jo vapautuneita kirjoja - sähköiseen muotoon. Wikipedian mukaan projekti on käynnistynyt jo vuonna 1971 - huiman kaukonäköistä toimintaa!

Typerinkään epäkierrättäjä tuskin heittäisi e-kirjoja roskakatokseen.

Mutta maaliskuusta 2006 pitää näköjään hypätä toukokuulle 2011 asti ennen seuraavaa e-kirjamainintaa. Löysin tuolloin kirjoja roskakatoksesta ja siitähän seurasi kiitettävän vilkas keskustelu kirjojen julkaisemisesta ja kierrättämisestä.

Keskusteluun osallistunut Mari A. kommentoi näin: "Itse odotan innolla, että saan lukulaitteen, että ei tarvitse enää montaa kertaa muuttaa kirjojaan paikasta toiseen. En pidä kirjoista enkä muustakaan materiasta, joka varsinkin painaa paljon."

Vastasin itse näin: "Sähkökirjaa minäkin olen pohtinut, ja enköhän jossakin vaiheessa lukulaitteeseen investoi. - - -. Joten kyllä joitakin julkaisuja keräilijät varmasti haluavat jatkossakin fyysisinä esineinä omistaa, mutta joissakin kannattanee siirtyä sähkökirjoihin. Sanakirjat ja tietokirjat ovat varmasti juuri sellaisia, joissa sähkökirja on fyysistä kirjaa parempi hankintamuoto."

Tiiliskivi ohenee ja kevenee kun kirjan lukee sähköisenä. Kuva: ceslava.com / Flickr. Creative Commons -lisenssi CC BY-SA 2.0

Blogien arkistoista huomaa, että noihin aikoihin lukulaitteiden kokeilu ja ostaminen on yleistynyt. Huhtikuussa 2011 Kirjainten virrassa oli testattu kirjaston lukulaitevalikoimaa ja lukulaitteella lukemista. Muistan lukeneeni kirjablogeista lukulaitekokemuksia hieman epäluuloisena, mutta myös uteliaana ja vähän kateellisenakin.

Marraskuussa 2011 osallistuin Kritiikin päivän seminaariin ja siellä kirja-alan ammattilaisia puhutti teknologian murros ja sen vaikutus kirjojen julkaisemiseen. Tilaisuudessa puhunut kustantaja Touko Siltala muisteli tapausta vuodelta 2000. "Eräs kirjailija oli intoillut Stephen Kingin netissä julkaisemasta tarinasta, joka oli innostanut suuren määrän lukijoita lataamaan tarinan ja myös maksamaan siitä netissä. - - - "Touko, sinua ei enää ole, kustantamoa ei enää ole", oli kirjailija sanonut. Haaveissa lienee välkkynyt aika, jolloin kirjan tekemisestä ei tarvitsisi maksaa "turhille välikäsille"."

Helmikuussa 2012 olen kommentoinut Globalia-listaani näin: "Minulla on muutama lukematon Weiner jäljellä. Olisivat kyllä oivallista sähkökirjakamaa. Pitäisi ehkä ostaa lukulaite ihan vaan flunssan varalle. Sitten kun makaa sairastamassa, olisi niiiin kätevää vain näppäillä lukulaitteeseen hyviä sähkökirjoja (kuten Weinereita) luettavaksi. Kipeenä kun ei pääse kirjastoon eikä kirjakauppaankaan, eikä verkkokirjakaupan ostokset tule päivässä tai kahdessa."

Pari viikkoa myöhemmin Kirjamielellä-blogissa testattiin Kindleä. Kommentoin ostosta kypsän aikuismaisesti: "Mäkin haluun! Ha-LUUUUUN!"

Sähköinen kirja? Kuva: Richardus_H / Flickr. Creative Commons -lisenssi CC BY-NC-SA 2.0

Maaliskuussa 2012 olen katsellut tv:stä Dickens-sarjoja ja jatkanut lukulaitepohdintojani:  "Itsepetostako lienee, mutta pohdin että Dickensin kirjoihin tutustuminen sopisi mainiosti yhteen lukulaitehaaveiluni kanssa. Olen seurannut suurella mielenkiinnolla blogeissa raportoituja sähkökirja- ja lukulaitekokemuksia."

Toukokuussa 2012 kirjoitin kuukausikoosteessa näin: "Minilomailin Virossa ja kävin tutustumassa myös Pärnun kirjastoon. Näin jälkikäteen voi tunnustaa, että kävi niin harvinaisesti että unohdin matkakirjan kotiin! Piti Tallinnaan päästyä ostaa kaupan lehtihyllyltä National Geographic ja se tulikin reissun aikana luettua melkein kirjain kirjaimelta... Juuri tuollaisia tilanteita varten pitäisi kai omistaa lukulaite, jossa olisi valmiiksi ladattua lukemistoa... No toivon hankkivani sellaisen tämän vuoden aikana!"

Kindle tuli taloon kesällä 2012. Vuonna 2006 Kindleä ei oltu vielä edes julkaistu - ensimmäinen versio tuli myyntiin vuonna 2007, kuten Wikipedia tietää kertoa.

Ja niinhän se on, että jos jotain asiaa tarpeeksi kauan pähkäilee, sen yleensä myös toteuttaa. Kesällä 2012 sitten tilasin sekä Kindlen että siihen sopivat kankaiset suojakannet. Tähän mennessä olen lukenut neljä kokonaista kirjaa ja noin puolet viidennestä kirjasta. Ensikokemuksistani raportoin elokuussa ja keskustelusta kävi ilmi mielenkiintoinen seikka - moni oli minun lukulaitehaikailujeni aikana jo hypännyt suoraan käyttämään älypuhelinta lukulaitteena. No, lukulaitteeksi suunnitellussa vehkeessä on puhelimeen verrattuna kuitenkin se etu puolellaan, että lukulaitteen näyttö rasittaa silmiä vähemmän.

Suomessa on käyty kiivasta keskustelua e-kirjojen hinnoista, eriarvoistavasta verokohtelusta ja kustantamojen halukkuudesta tai haluttomuudesta tarjota e-kirjoja. Pohdiskelin näitä asioita vapaamuotoisesti viime marraskuussa. Kuitenkin voi todeta, että e-julkaisemisen ympärille on Suomessakin syntynyt monenlaista liiketoimintaa. Olen kokeillut Readberryä, selainpohjaisia e-kirjoja tarjoavaa palvelua, sillä luin Mikko-Pekka Heikkisen Terveiset Kutturasta Readberryn kautta. Readberry-tunnuksillani olen lukenut myös verkkojournalismia tekevän Long Playn pitkiä artikkeleja. E-painos tarjoaa kirjailijoille ja kustantamoille sähköisten julkaisujen tekemistä - todella kätevää esimerkiksi sellaisten vanhojen kirjojen osalta, joista painokset on myyty loppuun. Elisa Kirja myy sekä luettavia että kuunneltavia e-kirjoja ja palvelusta löytää ilmaiseksi tekijänoikeusvapaita klassikoita. Myös kirjastojen palvelut sähköistyvät - pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastot tarjoavat jo monipuolisesti sähköistä aineistoa lainaan.

Muut kuin Fifty Shadesin lukijat voisivat innostua tästä keksinnöstä. Kuva: f-featherbrain / Flickr. Creative Commons -lisenssi CC BY-NC-SA 2.0

Omissa lukutottumuksissani e-kirja ei suinkaan ole kertaheitolla korvannut paperikirjaa enkä usko että sähköinen julkaisumuoto täysin perinteistä kirjaa korvaakaan. Pikemminkin e-kirja on tullut käytössäni paperikirjan rinnalle. Joissakin tapauksissa kirja on kätevämpi lukea sähköisenä, jotkut kirjat haluan hankkia fyysisinä kappaleina omaan hyllyyn. Kokemusteni perusteella suosittelen unohtamaan ennakkoluulot e-kirjaa kohtaan ja kokeilemaan e-kirjaa jonkin omaan käyttöön sopivan laitteen avulla.