Kuva: Wikipedia. |
Aloitan tv-vinkistä: tänään klo 21.00 tulee Neloselta Vartijat-sarjakuvaan perustuva elokuva Watchmen. Alan Mooren ja Dave Gibbonsin vuonna 1986 ilmestynyt Vartijat on arvostettu ja palkittu, kylmän sodan tunnelmaa henkivä dystopia. Elokuvasovituksesta tuli tietenkin sanomista joiltakin sarjakuvapuristeilta, keskustelua voi lukea tietenkin Kvaakista. Itse en tällaisiin puristeihin lukeudu ja myönnän, että sarjakuva tuli luettua vasta sen jälkeen kun olin katsonut elokuvan elokuvateatterissa. Suosittelen! Pitkähän tämä on kuin nälkävuosi, joten jos ei jaksa kukkua sunnuntaina yömyöhään, niin pankaa ajastin laulamaan.
Hölmöä kyllä, Hesarin tv-sivuilla elokuvan sanottiin perustuvan "graafiseen romaaniin". Asialla lienee ollut joku, joka ei tunne englanninkielisen termin graphic novel merkitystä. Suomennos on siis sarjakuvaromaani, tai tilanteesta riippuen voi käyttää ihan vaan rehellisesti sanaa sarjakuva.
Kevään kirjatärpit
Kuva: Gummerus. |
Kaari Utrion kestofanina olen totta kai kiinnostunut uusien kirjailijoiden yrityksistä kirjoittaa uskottavia ja viihdyttäviä historiallisia romaaneja. Kyseessä on vieläpä esikoiskirja. Tarina sijoittuu 1200-luvun Sisiliaan ja kustantamon esittelyn perusteella luvassa on ainakin huvimajoissa ja suihkulähteissä viihtyvä Rosalia ja salaperäinen vaalea muukalainen. Kirja ilmestyy maaliskuussa.
Anja Snellman: Ivana B
Ensireaktioni kirjan nimen perusteella: "Mitä? Yrittääkö Anja Snellman kirjoittaa jonkinlaisen jatko-osan esikoisteokselleen Sonja O. kävi täällä?" Sitten luin kirjaesittelyä pitemmälle ja kirja alkoi saman tien kuulostaa must-luettavalta. Siltalan kustantamasta kirjasta ei ole kansikuvaa vielä saatavilla, eikä kustantamon sivuiltakaan löydy tietoa kirjasta, mutta esimerkiksi Levykauppa Äx:n nettisivuilta kirjakuvaus jo löytyy. "Keski-ikäisen kirjailijan maailmaan on tullut riivaaja, jota hän ei enää omin voimin kykene karkottamaan. Hän saa piinaavia kirjeitä ja viestejä Ivana B:ltä, nuorelta julkkistyrkyltä ja wannabe-kirjailijalta, joka julistaa blogissaan kolmen M:n autuutta: tärkeintä ovat media, markkinat, mielikuvat."
Kuulostaa aivan mahtavalta! Tämä on pakko lukea. Kirja ilmestyy huhtikuussa.
Veikko Huovinen: Luonnonkierto
Koska olen lukenut Veikko Huovisen kirjoja "aina", on tämä postuumisti julkaistava kirjoituskokoelma itsestään selvää luettavaa minulle. Tämäkin on Siltalan kirja, joten samasta syystäkään tästäkään en voi linkittää kuvaa tai kustantamon sivua, mutta lukekaa Kainuun Sanomien lyhyt juttu kirjasta. Kirja ilmestyy toukokuussa.
Kuva: Like. |
Minua viisaampien sarjakuvalukijoiden vinkkeihin perustuen luin syksyllä Thompsonin Blanketsin, joka olikin kaikkien kehujen arvoinen. Like yllätti positiivisesti, se suomentaa Thompsonin uusimman teoksen Habibin. Hyvää luettavaa lienee luvassa, sillä englanninkielistä Habibia on lukenut ja kehunut jo ainakin Aukko sivistyksessä. Ennakkokehuja löytyy myös Kirjainten virrasta - joulupukki oli ollut niin viisas, että oli tuonut Habibin lahjaksi...
Minua vaan jännittää, millä tasolla Like on suomennostyöhön suhtautunut. Kirjaesittelyssä mainitaan suomentaja mutta ei tekstaajaa. Olen kaipaillut käsintekstausta Liken julkaisemiin Maattoman Juanin matkat -sarjakuviin. Blanketsissa Thompsonin kaunis käsintekstaus oli olennainen osa sarjakuvan visuaalista ilmettä - en todellakaan halua lukea Habibia kliinisellä konefontilla tekstattuna! Lisäksi Likea on kritisoitu sarjakuvakäännösten painojäljen suhteen. Kvaakista löytyy esimerkkikuva, jossa vertaillaan Hautuukodin alkuperäisteosta ja suomennosta, ja valitettavasti suomennoksen sävytys näyttää tosiaan latteammalta.
Luulen, että käyn kirjastossa tutustumassa sekä suomennettuun Habibiin ja alkuperäisteokseen ja päätän sitten, kumman hankin omaan hyllyyn. Näistä nillityksistä huolimatta kiitos Likelle, uskon että Thompsonin suomentamisen ansiosta monet uudet lukijat löytävän hänen sarjakuviensa pariin. Habibi ilmestyy helmikuussa.
Kuva: Satu Ketola / Avain. |
Vilénin esikoisromaani Mangopuun alla oli sen verran persoonallinen ja kiinnostava, että kakkosromaani Pohjan akka päätyy ilman muuta lukulistalle. Aihekaan ei ole turhan vaatimaton. Kustantajan kirjaesittelyn perusteella tarinassa yhdistellään Kalevalaa ja vanhainkodin arkea. Kirjoitin Mangopuun edustavan kansainvälistä suomalaisuutta - uskon ja toivon, että Intiassakin asuneen Vilénin käsittelyssä myös kalevalaisuutta käsitellään jollakin tuoreella, kenties aasialaiseen suuntaan vivahtavalla otteella. Kirja ilmestyy helmikuussa.
Minäkin kiinnitin huomiota Huoviseen ja Viléniin. Huovisesta olen pitänyt "aina" (lukiolaisesta saakka), vaan olen hänen kirjojaan varsin harvakseltaan lukenut. Folkloristina minun taas on ihan "pakko" lukea tuo Pohjan akka. :)
VastaaPoistaKivaa odoteltavaa siis luvassa. :) Ehkä voisit tarkastella folkloristin silmin myös Arto Salmisen Kalavaletta?"
VastaaPoistaSnellman tuntuu jotenkin pelaavan riskillä, mutta toivottavasti onnistuu! Ehdottoman mielenkiintoisen kuuloinen teos. Ja jee, vihdoin ajankohtaisuutta eikä vain sitä menneisyyteen tuijottelua.
VastaaPoistaTaisitkin juuri tiivistää Snellmanin kirjailijanlaadun! Hänellehän on hyvin tyypillistä poimia ajankohtaisia aiheita ja käsitellä niitä aika provosoivastikin.
VastaaPoistaMahtavia tärppejä. Habibin aion lukea myös suomennettuna ja sitten yritän tehdä arvioita kahden välillä. :)
VastaaPoistaHyvä päätös! :)
VastaaPoistaKatsoin Watchmenin heti kun se aikanaan tuli dvd-julkaisuna ja pidin kyllä kovasti. Harmi kun meni minulta ohi tuo tv-esitys, olisi voinut katsoa kyllä uudestaankin.
VastaaPoistaHabibista kiinnostuin minäkin katalogeja selatessa.
Jee, toivottavasti se saa paljon blogisavuja ilmestyttyään... :)
VastaaPoista