Kas tässä meikäläisen lista Blogistanian Finlandiaa varten! Käytin vuoden 2011 virallisia Finlandia-ehdokkaita inspiraationa, vaikkei yhtään samaa teosta löydykään. Ja mukana on sekä itse lukemiani että niitä, joita en ole lukenut, mutta joiden hyvyydestä olen vakuuttunut muiden kehujen perusteella.
1. Ville Tietäväinen: Näkymättömät kädet
WSOY lähetti Näkymättömät kädet Finlandia-kisaan, vaikka kyseessä on sarjakuvaromaani. Finlandia-raati karsi Näkymättömät kädet kisasta perustellen, ettei sarjakuva ole kirja. Julkisessa keskustelussa mielipiteitä vaihdeltiin puolesta ja vastaan Näkymättömien käsien osallistumisoikeudesta.
Vaikka monet sarjakuvaihmisetkin päätyivät siihen tulokseen, että kirjallisuuskilpailu ei ole oikea paikka sarjakuvalle, haluan kuitenkin itse nostaa Näkymättömät kädet omalle listalleni. Kyseessä on todella hieno ja tärkeä teos. Haluan myös antaa Näkymättömille käsille samaa nostetta kuin WSOY:n väelläkin kenties oli mielessä ilmoittautumisen yhteydessä: sarjakuvat ovat antoisaa ja suositeltavaa luettavaa, ja monen lukuharrastajan kannattaa kokeilla lukuharrastuksen laajentamista sarjakuvien pariin.
2. Siiri Enoranta: Gisellen kuolema
Tämä olkoon "lupaava nuori lahjakkuus" -nostoni. Enorannan kirjassa vakuutti erityisesti elinvoimainen ja pursuava luomisvoima. Aihe ei ollut helppo, mutta Enoranta käsitteli sitä taitavasti. Kielellisesti hieno kirja. Mikäli Enoranta jatkaa samaa tahtia, hänestä kuullaan vielä!
3. Kari Hotakainen: Jumalan sana
Hotakainen on saanut kirjallisuuspalkintoja vaikka minkä verran ja häntä veikataan Finlandia-voittajaksi lähes aina, kun häneltä tulee kirja. Jumalan sana on kypsän kirjailijan täysipainoista, mestarillista tekstiä. Suomen kieltä Hotakainen soittaa kuin huippumuusikko instrumenttiaan. Sisältönä on painavaa asiaa taloudesta, yhteiskunnasta ja suomalaisesta lähihistoriasta.
4. Kaari Utrio: Oppinut neiti
Finlandia-kisassa nostettiin ehdolle Laila Hirvisaaren kirja Minä, Katariina. Jotkut tulkitsivat ehdokkuuden "elämäntyöpalkinnoksi" ja kirjallisten raja-aitojen kaatamiseksi. "Kaupallisten viihdekirjojen" tekijä sai näkyvää "kirjallisen eliitin" hyväksyntää.
Olipa peruste mikä tahansa, tämä inspiroi minua nostamaan omalle listalleni Oppineen neidin. Olen lukenut Kaari Utrion kirjoja 12-vuotiaasta asti, hänen kaunokirjallisen tuotantonsa olen lukenut edestakaisin ja olen nauttinut myös hänen tietokirjoistaan. Jos Oppineeseen neitiin pitäisi lyödä genrekirjallisuuden leima, niin jonnekin historiallisten, romanttisten ja viihteellisten kirjojen sarjaan tämä menisi. Siinä sarjassa kirja onkin erinomainen. Historiallinen miljöö on kuvattu huiman asiantuntevasti, historiallisuus ei ole vain pinnallista kuorrutetta. Kirjan sanomana on naisen itsemääräämisoikeuden tärkeys: koulutus, työkokemus ja omat tulot antavat naiselle itsevarmuutta ja vahvistavat hänen kykyään tehdä omaa elämäänsä koskevat päätökset itse. Ja lukukokemuksena tämä on vetävä, sujuva ja ehdottoman viihdyttävä.
5. Johanna Sinisalo: Enkelten verta
Joskus yhdet kehut painavat enemmän kuin monta epäröintiä. Aamuvirkku yksisarvinen oli todella vakuuttunut tästä kirjasta, sen sijaan mm. Morre, Zephyr, Jenni ja Booksy toivat muunlaisia näkemyksiä esille. En ole tätä kirjaa itse - vielä - lukenut, mutta kanssabloggaajieni mielipiteiden perusteella tämä tuntuu mielenkiintoiselta, ajankohtaiselta, kantaaottavalta, hyvin toteutetulta ja kirjoitetulta kirjalta.
6. Katja Kettu: Kätilö
Joka vuosi kuulee jostakin kirjasta paljon ihmettelyjä: miksi tämä ei ollut Finlandia-kisassa? Tänä vuonna minun korviini on eniten ihmettelyjä kuulunut Katja Ketun Kätilöstä. En ole kirjaa vielä lukenut, mutta lukeminen kyllä houkuttaisi. Kieltä on kehuttu rikkaaksi ja sota-ajan Suomeen sijoittuva tarina kerrotaan naisnäkökulmasta - kiinnostavaa!
Kirjasta löytyy mm. Joanan, Kirjahamsterin, Leena Lumen, Paulan, Jaanan ja Sonjan enemmän tai vähemmän kehuvia mielipiteitä.
1. Ville Tietäväinen: Näkymättömät kädet WSOY lähetti Näkymättömät kädet Finlandia-kisaan, vaikka kyseessä on sarjakuvaromaani. Finlandia-raati karsi Näkymättömät kädet kisasta perustellen, ettei sarjakuva ole kirja. Julkisessa keskustelussa mielipiteitä vaihdeltiin puolesta ja vastaan Näkymättömien käsien osallistumisoikeudesta.
Vaikka monet sarjakuvaihmisetkin päätyivät siihen tulokseen, että kirjallisuuskilpailu ei ole oikea paikka sarjakuvalle, haluan kuitenkin itse nostaa Näkymättömät kädet omalle listalleni. Kyseessä on todella hieno ja tärkeä teos. Haluan myös antaa Näkymättömille käsille samaa nostetta kuin WSOY:n väelläkin kenties oli mielessä ilmoittautumisen yhteydessä: sarjakuvat ovat antoisaa ja suositeltavaa luettavaa, ja monen lukuharrastajan kannattaa kokeilla lukuharrastuksen laajentamista sarjakuvien pariin.
Tämä olkoon "lupaava nuori lahjakkuus" -nostoni. Enorannan kirjassa vakuutti erityisesti elinvoimainen ja pursuava luomisvoima. Aihe ei ollut helppo, mutta Enoranta käsitteli sitä taitavasti. Kielellisesti hieno kirja. Mikäli Enoranta jatkaa samaa tahtia, hänestä kuullaan vielä!
Hotakainen on saanut kirjallisuuspalkintoja vaikka minkä verran ja häntä veikataan Finlandia-voittajaksi lähes aina, kun häneltä tulee kirja. Jumalan sana on kypsän kirjailijan täysipainoista, mestarillista tekstiä. Suomen kieltä Hotakainen soittaa kuin huippumuusikko instrumenttiaan. Sisältönä on painavaa asiaa taloudesta, yhteiskunnasta ja suomalaisesta lähihistoriasta.
Finlandia-kisassa nostettiin ehdolle Laila Hirvisaaren kirja Minä, Katariina. Jotkut tulkitsivat ehdokkuuden "elämäntyöpalkinnoksi" ja kirjallisten raja-aitojen kaatamiseksi. "Kaupallisten viihdekirjojen" tekijä sai näkyvää "kirjallisen eliitin" hyväksyntää.
Olipa peruste mikä tahansa, tämä inspiroi minua nostamaan omalle listalleni Oppineen neidin. Olen lukenut Kaari Utrion kirjoja 12-vuotiaasta asti, hänen kaunokirjallisen tuotantonsa olen lukenut edestakaisin ja olen nauttinut myös hänen tietokirjoistaan. Jos Oppineeseen neitiin pitäisi lyödä genrekirjallisuuden leima, niin jonnekin historiallisten, romanttisten ja viihteellisten kirjojen sarjaan tämä menisi. Siinä sarjassa kirja onkin erinomainen. Historiallinen miljöö on kuvattu huiman asiantuntevasti, historiallisuus ei ole vain pinnallista kuorrutetta. Kirjan sanomana on naisen itsemääräämisoikeuden tärkeys: koulutus, työkokemus ja omat tulot antavat naiselle itsevarmuutta ja vahvistavat hänen kykyään tehdä omaa elämäänsä koskevat päätökset itse. Ja lukukokemuksena tämä on vetävä, sujuva ja ehdottoman viihdyttävä.
Joskus yhdet kehut painavat enemmän kuin monta epäröintiä. Aamuvirkku yksisarvinen oli todella vakuuttunut tästä kirjasta, sen sijaan mm. Morre, Zephyr, Jenni ja Booksy toivat muunlaisia näkemyksiä esille. En ole tätä kirjaa itse - vielä - lukenut, mutta kanssabloggaajieni mielipiteiden perusteella tämä tuntuu mielenkiintoiselta, ajankohtaiselta, kantaaottavalta, hyvin toteutetulta ja kirjoitetulta kirjalta.
Joka vuosi kuulee jostakin kirjasta paljon ihmettelyjä: miksi tämä ei ollut Finlandia-kisassa? Tänä vuonna minun korviini on eniten ihmettelyjä kuulunut Katja Ketun Kätilöstä. En ole kirjaa vielä lukenut, mutta lukeminen kyllä houkuttaisi. Kieltä on kehuttu rikkaaksi ja sota-ajan Suomeen sijoittuva tarina kerrotaan naisnäkökulmasta - kiinnostavaa!
Kirjasta löytyy mm. Joanan, Kirjahamsterin, Leena Lumen, Paulan, Jaanan ja Sonjan enemmän tai vähemmän kehuvia mielipiteitä.
Tekstit
Gisellen kuolema! Hyvä, että otit sen listoille, minäkin nimittäin pallottelin sitä mielessäni. En yhtään ihmettelisi, vaikka Enoranta joskus kirjoittaisi oikean Finlandia-voittajan, niin lahjakas ja monipuolinen kirjailija on kyseessä.
VastaaPoistaIhanaa että Näkymättömät kädet löytyy sinun listaltasi. Nyt ihan harmittaa, etten saanut osallistuttua tähän sillä olisin ehdottomasti itsekin nostanut sen esiin. :)
VastaaPoistaJohanna Sinisalon haluaisin kyllä lukea jossain vaiheessa, mutta katsotaan nyt, elän kirjastokieltoaikaa taas (mukamas).
Joo, itsehän olin myös Kvaakissa jo sitä mieltä että sarjakuvat eivät kilpaile (kirjallisuuden) Finlandia-palkinnosta siinä missä eivät kilpaile Jussi-palkinnoistakaan, ja jos sarjakuvalla on erillisenä taiteenlajina huonompi arvostus kuin kirjallisuudella niin sen koplaaminen kirjallisuuden alalajiksi ei tilannetta paranna, päinvastoin...
VastaaPoistaMutta jos Blogistanin Finlandia päättää laskea ne yhteen niin sillä mennään.
Kiinnostavia ehdokkaita kyllä. Oliko harkittua että et ottanut yhtään sen toisen Finlandia-listan ehdokasta mukaan vai menikö tämä vain näin?
No niin, Näkymättömät kädet ja Kätilö on nyt varattu kirjastosta - haluaa itse lukea, kun niistä paljon puhutaan. Enorantakin kuulostaa kiinnostavalta. Uusin Sinisalo oli hieman pettymys minulle. Tärkeä aihe, erinomainen kirjoittaja, persoonallinen toteutus, mutta silti en haltioitunut. Kuten arviossani sanoin, oli liikaa ongelmia. Tai ehkä odotukset olivat yksinkertaisesti liian suuret. Jos kirjoittaja olisi ollut tuntematon, olisi arvio ehkä ollut toisenlainen. You never know.
VastaaPoistaTäältä löytyvät vaatimattomat valintani: http://www.jagfickfeeling.blogspot.com/2012/01/blogistanian-finlandia.html
VastaaPoistaHih, kaksi kuudesta samoja ja ainakin toisessa osapuilleen samat perustelutkin! =)
VastaaPoistaPitää miettiä josko tuon Hotakaisen lukisi...
Booksy, hihittelin samaa!
VastaaPoistaHdcanis, ei kai tuossa mulla ollut muuta perustetta kuin ensin aloitin niistä hyvistä joita olen itse lukenut ja sitten katselin niitä hyviä, joita muut ovat lukeneet.
Mielenkiintoinen juttu tämä blogien Finlandia-palkinto, hauska idea!
VastaaPoistaMutta yhtä juttua jäin todella ihmettelemään: miksi ehdotit teosta, jota et ole itse vielä lukenut (Katja Ketun Kätilö)? Eikö ihan lähtökohtaisena kriteerinä ehdotuksissa pitäisi olla, että on itse lukenut kirjan, eihän muuten voi tietää mitä mieltä siitä itse on?
korjaus: teoksia (Kätilö ja Enkelten verta)
VastaaPoistaHyvä kysymys! Tämä Blogistanian Finlandia sai alkunsa viime vuonna, jolloin kokosin yksin "varjolistan" sen perusteella, mitä kirjoja blogeissa oli luettu ja hyväksi havaittu. (Linkki jutussa)
VastaaPoistaLista sai sen verran hyvää palautetta, että halusin tänä vuonna laajentaa kokeilua tällaiseksi yhteisprojektiksi. Koska seuraan ahkerasti muiden blogeja ja olen oppinut monen ahkeran bloggaajan "lukumausta" paljon, tein päätelmiä listalleni sen perusteella.
Perimmäisenä ajatuksena tässä on siis nostaa esille niitä kirjoja, jotka ovat saaneet blogeissa näkyvyyttä ja positiivisia arvioita. Sekä Sinisalon että Ketun kirjat ovat tällaisia.
Kisan jälkeen on kyllä tullut palautetta tuosta samasta kysymyksestä, pitäisikö voida äänestää vain niitä kirjoja jotka on itse lukenut. Koska Blogistanian Finlandia onnistui suorastaan yli odotusten, syntyi idea toisesta äänestyksestä, joka sai nimekseen Blogistanian Globalia, kohteena siis vuonna 2011 käännetyt kirjat. Sitä emännöi Kirjava kammari (linkki sivupalkissa). Siinä onkin sääntönä, että voi äänestää vain niitä kirjoja, joita on itse lukenut.
Kiitos kun vastasit - tuo taustoitus selvensi asiaa paljon :) Jossain voisi ehkä kuitenkin hiukan selvemmin ilmaista, ettei kyseessä välttämättä ole enemmistön mielestä parhaat kirjat sinänsä, vaan se, mitä blogeissa ylipäätään on eniten kehuttu.
VastaaPoistaTietty mitä useampi bloggari kisaan osallistuu sitä paremmin ihan pelkkä "parhaat lukemani kirjat" kuvaisi blogistanin kirjamakua. Ehkä sitä voisi miettiä jatkossa, nyt kun näyttää että näin moent bloggarit tosiaan osallistuvat äänestykseen? Nythän voi esimerkiksi käydä niin, että jokin kirja voi saada suhteettomasti "ekstraääniä" sen vuoksi, että sen lukemattomatkin poimivat kirjan listalleen muiden kehujen perusteella ja siten hypetys ikään kuin kertaantuu.
Kisan säännöistä on kyllä tullut palautetta jälkikäteen. Myös positiivista, ks. esim. Lilyn keskustelu.
VastaaPoistaNo nytpä on onneksi melkein koko vuosi aikaa miettiä näitä. :) Yli 30 osallistujaa on kyllä kova määrä, voihan sitä toivoa että ensi kerralla olisi enemmänkin. Ja nyt kun on Globalian äänestys niin näkee sitten siinäkin, miten äänet jakautuvat kun jokainen äänestää itse lukemiaan.
Totta, puolensa molemmissa tavoissa. Mielenkiintoinen äänestys joka tapauksessa, toivottavasti jaksatte ensi vuonnakin järjestää!
VastaaPoistaToivottavasti se onnistuu, ainakin tämän kisan suksee oli todella piristävää! :)
VastaaPoista