Kesäkuussa tuli koettua yllätyksiä - tämän viikonlopun yllätys oli se, että löysin itseni EM-kisakatsomosta ja jopa viihdyin! En ole millään muotoa urheiluhullu, mutta ystäväni kutsui mukaan joten kävimme ystäväni ja veljeni kanssa kolmen hengen joukkueena seuraamassa sateessa polskutettuja kisoja.
Lukukuukautena kesäkuu alkoi Sirpa Kähkösen Rautaöillä. Haluan lukea vielä Kuopio-sarjan avausosan Mustat morsiamet tässä kesän aikana, sillä syksyllä sarjaan ilmestyy uusi osa Hietakehto. Sitä odotan!
Sitten sain Marjiksen käynnistämän hurmaavan haasteen Ota riski ja rakastu kirjaan. Haastekirjat on jo hommattu, mutta ennen kuin pääsen niiden pariin, on ihan pakko saada pari sellaista kirjastolainaa luettua, joissa viimeiset eräpäivät jo paukkuvat uusimiskierrosten jälkeen. Mutta enköhän minä heinäkuussa ehdi haastetta suorittamaan...
Wolfgang Herrndorfin Ladaromaani oli virkistävä piipahdus saksalaisen kirjallisuuden parissa - kielialueen kirjallisuutta tunnenkin valitettavan kehnosti... Ehkäpä joskus lisää!
Agatha Christien The Murder of Roger Ackroyd oli todella vetävä lukukokemus, vaikka olinkin pöljyyttäni käynyt lukemassa juoniselostuksen netistä etukäteen. Kannattaa malttaa uteliaisuutensa kanssa, niin ei spoilaa itseään - vaikka ei kai spoilaamisella sittenkään niin paljon merkitystä ole kuin usein ajatellaan.
Toinen ja ikävämpi yllätys oli kesäkuun puolivälissä alkanut kopiointiselvittely. Vielä kerran todella paljon kiitoksia kaikille tukea antaneille, sillä homman penkominen oli aika keljua. Täytyy sanoa, että jossain vaiheessa tuntui jopa silti, että onko bloggaamisessa mitään järkeä, jos huomaa vain tuottavansa ilmaista, anonyymiä raakadataa kaupallisten toimijoiden käyttöön. Onneksi asiat selvisivät. Kopiointiasiat tuntuvat myös kiinnostavan aika monia, sillä tuo postaukseni pompsahti nopeasti vuoden 2012 kävijätilastojen kärkipäähän, ollen nyt toiseksi klikatuin juttu. Edellä on vain Blogistanian Finlandian tulokset.
Tilanne muistutti kuitenkin myös siitä, että vaikka minulle blogin kirjoittaminen on harrastus, josta kukaan ei maksa mitään, on blogikirjoituksilla silti jonkinlainen rahallinen arvo. Koska toisissa yhteyksissä, toisiin tarkoituksiin tuotetaan samankaltaista sisältöä, jolla on jonkinlainen rahallinen tavoite.
Kesäkuu päättyi kumminkin mukavissa tunnelmissa, Veikko Huovisen postuumia Luonnonkiertoa lukien.
Heinäkuussa olenkin kesälomalla, ja olen meinannut toteuttaa suositun lukumaratonin jossakin vaiheessa. Täytyy varmaan katsella sääennustuksia - sadepäivänä maraton olisi ehkä mielekkäintä toteuttaa, toisaalta aurinkoisena päivänä maratonin voisi suorittaa puistossa tai rannalla. Kelit ovat olleet sen verran kylmiä ja märkiä, että talviturkkikin on vielä heittämättä. Johan tästä joutaisi uimarannalle, jos sää lämpenee.
Ruotsalainen voittaa. |
Sitten sain Marjiksen käynnistämän hurmaavan haasteen Ota riski ja rakastu kirjaan. Haastekirjat on jo hommattu, mutta ennen kuin pääsen niiden pariin, on ihan pakko saada pari sellaista kirjastolainaa luettua, joissa viimeiset eräpäivät jo paukkuvat uusimiskierrosten jälkeen. Mutta enköhän minä heinäkuussa ehdi haastetta suorittamaan...
Wolfgang Herrndorfin Ladaromaani oli virkistävä piipahdus saksalaisen kirjallisuuden parissa - kielialueen kirjallisuutta tunnenkin valitettavan kehnosti... Ehkäpä joskus lisää!
Agatha Christien The Murder of Roger Ackroyd oli todella vetävä lukukokemus, vaikka olinkin pöljyyttäni käynyt lukemassa juoniselostuksen netistä etukäteen. Kannattaa malttaa uteliaisuutensa kanssa, niin ei spoilaa itseään - vaikka ei kai spoilaamisella sittenkään niin paljon merkitystä ole kuin usein ajatellaan.
Toinen ja ikävämpi yllätys oli kesäkuun puolivälissä alkanut kopiointiselvittely. Vielä kerran todella paljon kiitoksia kaikille tukea antaneille, sillä homman penkominen oli aika keljua. Täytyy sanoa, että jossain vaiheessa tuntui jopa silti, että onko bloggaamisessa mitään järkeä, jos huomaa vain tuottavansa ilmaista, anonyymiä raakadataa kaupallisten toimijoiden käyttöön. Onneksi asiat selvisivät. Kopiointiasiat tuntuvat myös kiinnostavan aika monia, sillä tuo postaukseni pompsahti nopeasti vuoden 2012 kävijätilastojen kärkipäähän, ollen nyt toiseksi klikatuin juttu. Edellä on vain Blogistanian Finlandian tulokset.
Tilanne muistutti kuitenkin myös siitä, että vaikka minulle blogin kirjoittaminen on harrastus, josta kukaan ei maksa mitään, on blogikirjoituksilla silti jonkinlainen rahallinen arvo. Koska toisissa yhteyksissä, toisiin tarkoituksiin tuotetaan samankaltaista sisältöä, jolla on jonkinlainen rahallinen tavoite.
Kesäkuu päättyi kumminkin mukavissa tunnelmissa, Veikko Huovisen postuumia Luonnonkiertoa lukien.
Heinäkuussa olenkin kesälomalla, ja olen meinannut toteuttaa suositun lukumaratonin jossakin vaiheessa. Täytyy varmaan katsella sääennustuksia - sadepäivänä maraton olisi ehkä mielekkäintä toteuttaa, toisaalta aurinkoisena päivänä maratonin voisi suorittaa puistossa tai rannalla. Kelit ovat olleet sen verran kylmiä ja märkiä, että talviturkkikin on vielä heittämättä. Johan tästä joutaisi uimarannalle, jos sää lämpenee.
Yes, olen odottanutkin tätä maratooniasi, kun silloin minun urakoinnin aikana lupasit heinäkuussa siihen myös ryhtyä!!
VastaaPoistaLukumaratooni, jee!!
VastaaPoistaOi, maratonjuttuja on aina jännä lukea!
VastaaPoistaMinä lupaan pyhästi perehtyä syksyllä saksankieliseen kirjallisuuteen, joten toivottavasti saat niistä vinkkejä :).
Niin ja tarkennetaan vielä, siis saksalaiseen. Sitä Daniel Kehlmannia aion ainakin lukea lisää.
VastaaPoistaMitkä paineet tästä syntyvätkään! (No ei vaiskaan...)
VastaaPoistaTessa, sinulla onkin mahtavat mahikset sitten raportoida Saksan kirjatuulista!