Helsingin Sanomat kehotti lukijoita äänestämään 2000-luvun parasta kotimaista romaania. Aikaa on 29.5.2013 asti. Moni bloggaaja on jo oman listansa koostanut, minä innostuin Jennin tavasta määritellä listalle pääsyn kriteerit. Päätin käyttää oman listani rajaamisessa samaa perustetta: kirjan täytyy kertoa jotain olennaista 2000-luvusta ja tietenkin sen täytyy olla kirjallisesti ansiokas.
Silti listan rajaaminen tuntui tosi vaikealta - hyviä kirjoja vaan on niin paljon! Tämä listani on siis oikeastaan vain eräs mahdollinen yhdistelmä lukuisista listavaihtoehdoistani. Lista ei ole paremmuus- vaan ilmestymisjärjestyksessä.
 |
| Jami (Niko Saarela) ja Minttu (Vilma Melasniemi) KOM-teatterin Kalavale-näytelmäsovituksessa vuonna 2009. Kuva: KOM-teatteri. |
1. Kari Hotakainen: Juoksuhaudantie (2002)
Asuntojen hinnannousu ja suomalaisten asumisvaatimukset ovat kulkeneet 2000-luvulla käsi kädessä. Lisäksi pääkaupunkiseudun väestö on kasvanut mutta kaavoitus- ja rakennuttamispolitiikka on välillä hieman tökkinyt. Samaan aikaan sisustukseen panostaminen ja kotoilubuumi ovat kasvaneet. Onko perheonni riippuvainen kodin tyylistä? Tähän ilmiöön sekä miehen kriisiin Juoksuhaudantie pureutuu.
2. Mikko Rimminen: Pussikaljaromaani (2004)
Pussikaljaromaani on kielellisesti huikeaa luettavaa. Lisäksi se tallettaa erään elämänmuodon pikkutarkasti: kolmekymppiset ikiteinit hengailevat vailla päämäärää. Talouskriisin käynnistyttyä kirja tuntuu heijastelevan myös talousnäkökulmaa, sillä erityisen tuottavalta ei kirjan sankarien elämä vaikuta. Mutta onko kyseessä syy vai seuraus?
3. Arto Salminen: Kalavale (2005)
Tosi-tv on eräs 2000-luvun suurista mediailmiöistä ja Kalavaleessa aiheesta otetaan kaikki irti. Lisäksi Salminen kuvaa osuvasti kansakunnan 2000-lukulaista kahtiajakoa ja viittailee Kalevalaan.
4. Sofi Oksanen: Puhdistus (2008)
Liiankin itsestään selvä valinta? Toivottavasti ei, sillä Puhdistus on ilmiö, jota ei voi sivuuttaa. Pitkästä aikaa suomalaiskirjailija löi näyttävästi läpi kansainvälisillä kirjallisuuskentillä eikä suosio ja arvostelumenestys osoita laantumisen merkkejä. Kirja ei kerro 2000-luvusta, mutta sen ajankohtaisuus syntyy kylmän sodan päättymisestä ja Neuvostoliiton romahtamisen jälkimainingeista. Puhdistus nosti Viron neuvostohistorian keskusteluun. Aikanaan Harri Sirolan virolaisaiheinen Kaksi kaupunkia tuntui jäävän vähälle huomiolle, mutta Puhdistus tuntuu purkavan historian traumoja kaikkialla, missä sitä luetaan.
5. Katja Kettu: Kätilö (2011)
Kätilökään ei kerro 2000-luvusta vaan jatkosodasta ja Lapin sodasta. Silti se on 2000-lukulainen siinä, että sodan vihoviimeiset sankaruusmyytit rikotaan. Toista maailmansotaa käsitellään sekä mediassa että taiteessa jatkuvasti ja tähän sodan tulkitsemisen ketjuun Kätilö liittyy. Kätilössä sotaa kuvataan täysin yksilökeskeisestä näkökulmasta eikä yksilön moraalissakaan vaikuta olevan mitään ylevää tai jaloa.
Olen kirjoittanut blogiarvion Pussikaljaromaanista, Kalavaleesta, Puhdistuksesta ja Kätilöstä. Juoksuhaudantien olen lukenut ennen blogia, ehkäpä olisi uusintalukemisen paikka tässä joskus.
Tekstit
Hieno lista, ykkönen on sama kuin "listallani", ja Pussikaljaromaani tippui minulla kalkkiviivoilla, Puhdistus oli minullakin :)
VastaaPoistaHieno lista ja hyvät perustelut! En tiedä, rohkenenko ja osaanko tehdä omaa listaa, mutta näitä listoja on mielenkiintoista lukea.
VastaaPoistaOnpa mielenkiintoinen lista! Olen ehkä vähän yllättynytkin valinnoistasi. Puhdistuksen aion lukea joka tapauksessa "ihan kohta" (löytyy jo itseltä), mutta nyt tekee mieli tutustua myös Pussikaljaromaaniin.
VastaaPoistaUpeat valinnat, komppaan täysin paitsi Kätilön kohdalla. Siihen laittaisin vaikka Johanna Sinisaloa tai suosikkini Maarit Verrosen Karsintavaiheen, joka hyytävästi kertoo ajasta ja siitä, mihin tulevaisuudessa mennään. Ilmiöistä, jotka ovat jo nyt.
VastaaPoistaEi pidä unohtaa Ansaria, Pölkkyä ja Asko Sahlbergin Siunausta....Reetta
VastaaPoistaAion tänään tai huomenna, ehkä, saada oman listani kasaan ja julkikin, kenties. Huomannet epävarmuuteni? :) Hyvät kriteerit sinulla, mutta itse aion ottaa vielä mukaan sen, miten kirja on puhutellut minua lukijana (tämä tosin lienee sinullakin taustalla?). Lisäksi koetan ottaa hieman marginaalisempia kirjoja kärkeeni. Saapa nähdä nyt. Puhdistus on aivan kärkikamaa, mutta sattumalta luin juuri kirjan, joka pesee sen mennen tullen, vaikka en olisi uskonut niin käyvän. Pussikaljaromaani ei minuun iskenyt läheskään yhtä lujaa, vaikka toki se on taitavasti kirjoitettu. Hotakaiseltakin valitsisin yhden toisen teoksen...
VastaaPoistaListoja saisi tosiaan kasaan vaikka monta erilaista. Toki "tykkäämispisteet" on huomioitu. Eniten näistä on kolahtanut Kalavale, Pussikaljaromaani ja Kätilö. Puhdistuksen kohdalla mietin omaa tykkäämistä ja ilmiön suuruutta, mutta päädyin sen kohdalla painottamaan ilmiötä. Hyvä kirjallisuus vaikuttaa ympäröivään maailmaan ja sitä Puhdistus on tehnyt. Juoksuhaudantien kohdalla omat lukumuistot ovat kaikkein hämärimmät, mutta asuminen jos mikä on sellainen asia, josta puhutaan ja kirjoitetaan päivittäin sekä julkisuudessa että tavallisessa arjessa.
VastaaPoistaHyvät perustelut ja hyviä kirjoja. Pussikaljaromaani täytyisikin lukea taas pitkästä aikaa - Rimminen on huikea kirjoittaja.
VastaaPoistaNäitä listoja on ilo lukea! Jokaisesta löytyy jokin uusi, vielä lukematon kirja. Aloitin juuri Kätilön, mutta piti aloittaa se uudestaan, koska en heti päässyt kärryille. Väkevää tekstiä, nautin siitä. Saa nähdä, olisiko siitä sekoittamaan listani.
VastaaPoistaKiitos! Listoja on tosiaan mielenkiintoista seurata.
VastaaPoistaKomppaan edellisiä... hieno lista ja hyvät perustelut! Kolmesta voisin olla samaa mieltä. Juoksuhaudantie ei minuun iskenyt, ja Pussikaljaromaani on vieläkin lukematta... :-)
VastaaPoistaTeehän lista sinäkin, jos suinkin ehdit. :)
VastaaPoista