perjantai 19. huhtikuuta 2013

Outi Pakkanen: Porosta parmesaaniin

Kuva: Katja Kaskeala / Otava.
Dekkaristi Outi Pakkasen Porosta parmesaaniin - Anna Laineen keittokirja on ilmestynyt alun perin vuonna 2003. Minulla on reseptikansiossani visusti tallessa aikakauslehdessä esiteltyjä Pakkasen ruokareseptejä, joten kun Miki-kirjojen lanseerauksessa löysin Porosta parmesaaniin Otavan kirjakaupan hyllystä, oli ostopäätös nopeasti tehty.

Kirja ei ole pelkkä reseptikokoelma, vaan Pakkanen taustoittaa ruokaohjeita pikkutarinoilla vakiopäähenkilöstään Anna Laineesta. Moniin resepteihin on liitetty sitaatti Pakkasen kirjoista. Johtoajatuksena on, että vaikka kulinaristi saa ja voi käyttää ruokaan niin paljon aikaa ja vaivaa kuin haluaa, syntyy hyvää ruokaa vähemmälläkin vaivalla. Reseptien vaativuustaso vaihteleekin mukavasti: on todella yksinkertaisia ohjeita mutta myös työläämpiä.

Myös ruoissa on omat trendinsä, mutta itse taidan olla kiitettävän pihalla kulloisistakin ruokamuodeista. Porosta parmesaaniin on mielestäni yhtä ajankohtainen kuin ilmestyessään kymmenen vuotta sitten, sillä kirjan resepteissä on paljon hyviä perusraaka-aineita, joista syntyy hyvää ruokaa aina vaan. Kirjan viimeinen luku on nimeltään Kapakkakierros ja siinä esitellään muutamia valikoitua helsinkiläisiä ruokaravintoloita ja pubeja. Vinkit ovatkin oivallisia: muun muassa Elite, Kosmos ja Salve pääsevät esiin.

Valitsin testiruoaksi valkosipuliperunapaistoksen. Esittelysitaatti on kirjasta Yön yli: 

"Anna nosteli puolet valmiista paistoksesta lautaselle. Toisen puolenhan voisi syödä seuraavana päivänä, hän ajatteli, mikä oli tietysti kuolleena syntynyt ajatus. Vuoka olisi takuuvarmasti tyhjä vielä kuluvan vuorokauden puolella."


4 isohkoa perunaa
4 valkosipulinkynttä
2 dl kermaa
3 rkl raastettua parmesaania
suolaa
paprikajauhetta
pinnalle: runsaasti parmesaania

Kuori ja viipaloi perunat ja lado voideltuun uunivuokaan. Purista päälle murskatut valkosipulinkynnet. Ripottele pinnalle hiukan suolaa ja paprikajauhetta. Sekoita parmesaani kermaan ja kaada perunoiden päälle. Paista puoli tuntia 230 asteessa. Ota vuoka uunista, ripottele pinnalle runsaasti parmesaania ja kypsennä vielä varttitunti, kunnes paistoksen kuori on ihanan rapea.

Päätin noudattaa ohjetta pilkuntarkasti, paitsi että viipaloin perunat kuorineen pestyäni ne ja huljautin kermapurkin puhtaaksi vedellä ja kaadoin vuokaan, jolloin nestettä tuli hieman ohjetta enemmän. Sen sijaan en mitenkään sekoittanut valkosipulia perunaviipaleiden joukkoon, vaan kirjaimellisesti jätin valkosipulimurskan perunoiden päälle isohkoina nokareina. Tämä toikin huumaavia tuoksuja keittiöön, sillä valkosipuli pääsi paahtumaan paistoksen pinnalla.

Ainesosien suhde hieman mietitytti etukäteen, sillä teen melko paljon erilaisia kiusauksia tai perunalaatikoita ja purkki kermaa ja runsas juustomäärä riittävät kyllä isompaankin peruna-annokseen. Ennakkoluuloni osoittautuivat kuitenkin turhiksi, sillä valmiista paistoksesta tuli ihanan mehevää ja makoisaa.


Epäilen minulle käyvän samoin kuin Annalle - tämä paistos ei kauaa happane! Koska perunamäärä oli melko pieni, riitti lyhyehkö 45 minuutin kypsennysaika hyvin ja kypsiin perunoihin jäi mukava al dente -suutuntuma. Nam!

Muista resepteistä ainakin artisokkamössö ja marinoidut valkosipulioliivit voisivat päästä pian kokeiluun.

10 kommenttia:

  1. Nam! Tuoksun melkein tuntee tänne asti :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli tosiaan aika namia, taidan tehdä joskus uudestaankin. :)

      Poista
  2. Tuli heti mieleen reseptistä kyseinen kirja ja se tunnelma Annan tätä tehdessä.
    Tarpeeksi helppo ohje minunkin kokeilla. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Kirjassa on tosiaan monia muitakin helppoja reseptejä.

      Poista
  3. Tuo perunaruoka on melkein sama kuin pomme de terre Anna, jota laitoin opiskeluaikana. Juustolle allergisena en olisi laittanut siihen juustoa, ja muistaakseni sitä ei ollutkaan ohjeessa.

    Ohje oli ohuessa kirjasessa, jonka nimi oli muistaakseni Ranskalaista arkiruokaa. Se oli Viuhkan tms naistenlehden oheisjulkaisu. Katselin kirjahyllyä, mutta on joku lapsistani tainnut viedä sen mukanaan.

    Pomme de terre Annaan laitettiin paljon voita, ja se paistettiin uunissa rautaisessa paistinpannussa, käännettiin ja tarjottiin "perunakakkuna". Maistui köyhille opiskelijoille.

    VastaaPoista
  4. Hyvää Kirjan ja ruusun päivää!

    VastaaPoista
  5. Tuota kirjaa olen hiplannut jossain useammankin kerran... ihanan kuuloinen resepti !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paistos oli niin hyvää, että olen ehtinyt kokkaamaan sitä jo toisenkin kerran! :)

      Poista