tiistai 2. huhtikuuta 2013

Kari Nars: Miljoonahuijarit

Kuva: Tammi.
Kari Narsin Miljoonahuijarit herätti kiinnostukseni jo ilmestyessään vuonna 2011. Kirjan alaotsikko on Suurpetkuttajien värikäs historia ja kirja on päivitetty laitos Narsin vuonna 2009 ilmestyneestä Miten miljoonia huijataan -kirjasta. Nars on talousalan pitkän linjan ammattilainen ja kuvaa kirjassaan tositarinoita rahahuijauksista. Kymmenessä tarinassa kerrotaan, miten mukavan ja osaavan tuntuinen ihminen pystyy vedättämään käsittämättömät määrät rahaa ihmisiltä, jotka luottavat häneen. Varhaisin esimerkki on 1700-luvun alkupuolelta Englannista, tuoreimmat - ja vieläkin osittain selvittämättömät - huijaustarinat ovat suomalaisen WinCapitan pyramidihuijaus ja amerikkalaisen Bernard Madoffin sijoituspetos.

Miljoonahuijarit on siis mitä ajankohtaisinta luettavaa näinä taloudellisesti epävarmoina aikoina. Kirja myös kumoaa sellaisen pessimistisen oletuksen, ettei yksittäinen ihminen muka pystyisi juuri vaikuttamaan ympäristöönsä. Kyllä pystyy ja vaikka kuinka paljon. Esimerkiksi Madoff pystyi myymään tyhjää kymmenien miljardien dollarien edestä. Kun kupla puhkesi, seurasi tästä konkursseja, työttömyyttä, itsemurhia, äkillistä köyhtymistä, vararikkoja ja oikeusjuttuja.

Nars kirjoittaa sujuvasti ja viljelee runsaasti yksityiskohtaista faktatietoa. Teksti olisi tosin vielä kaivannut sujuvan oikolukijan vihoviimeistä toimituskierrosta - sinne tänne on jäänyt pientä toisteisuutta  tai tarpeetonta koukeroisuutta. Tähän tapaan: "Perjantaina vuoden 1912 marraskuun 29. päivänä Idman osallistui Helsingissä Yhdyspankin järjestämälle suurelle liikemiesillalliselle." Päivämäärän olisi voinut ilmaista sujuvamminkin. Tällaiset pienet kauneusvirheet eivät kuitenkaan estäneet lukunautintoa. Totuus on tunnetusti tarua ihmeellisempää ja Nars kertoo historiallisia tositarinoita värikkäästi ja vetävästi. Finanssialan sanastoakin hän onnistuu käyttämään kiitettävän ymmärrettävästi.

Ihmisten herkkäuskoisuus tarjoaa petkuttajille loistavia bisnesmahdollisuuksia vuosisadasta toiseen. Luku Haamuvaltion keksinyt kenraali MacGregor kertoo 1800-luvun alun Englannista. Skotlantilainen upseeri Gregor MacGregor saapuu Lontooseen ja esiintyy Poyaisin ruhtinaskunnan prinssinä. Hän ryhtyy myymään Poyaisin maapalstoja ja valtion obligaatioita. Laivalastillinen brittejä lähtee rakentamaan uutta elämää Väli-Amerikkaan, kuviteltuun Poyaisin valtioon. Kehnostihan siinä käy.

Kirjan päättävä henkilökuva Bernard Madoffista oli erityisen kiinnostavaa luettavaa juuri huijauksen poikkeuksellisen keston ja laajuuden vuoksi. Muistan seuranneeni Madoff-uutisointia jonkun verran - saihan tämä "herrasmies" 150 vuoden vankilatuomion kiinni jäätyään. Nars kertoo todella mielenkiintoisesti Madoffin verkostoista, taktiikasta ja lähipiiristä.

Miljoonahuijareissa pohditaan myös, millaisista ihmisistä voi tulla talousrikollisia ja miksi niin monet ihmiset lähtevät sijoittamaan rahaa uskomattomilta tuntuviin riskisijoituksiin. Kirjan lopussa Nars antaa vinkkejä pään pitämiseen kylmänä. "Jos joku yhtäkkiä lupaisi, että hän voi hypätä pituutta 15 metriä, kun maailmanennätys on alle 9 metriä, häntä ei uskoisi kukaan. Mutta sijoitusmaailmassa huijarit esittävät tavan takaa vastaavanlaisia lupauksia, ja moni menee lankaan tai toivoo ainakin pääsevänsä rahastamaan alussa, ennen kuin esimerkiksi pyramidirakennelma kaatuu."

Vaikka Miljoonahuijarien maailma miljardisijoituksineen ja luksuselämäntyyleineen voi tuntua kaukaiselta, on kirja mielestäni hyödyllistä luettavaa ihan tavallisille ihmisille. Kyllähän Suomessakin monet tavalliset ihmiset lähtivät mukaan Hannu Kailajärven johtamaan WinCapitaan.

Pokkarimuodossa kirjan fontti oli mielestäni hitusen liian pientä pränttiä, samoin sisämarginaali jäi aavistuksen kapeaksi, niin että kirjaa piti taittaa auki melkein runnomalla. Olisi varmasti kätevämpää lukea kirja e-kirjana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti