torstai 29. marraskuuta 2012

Sari Peltoniemi - Liisa Kallio: Gattonautti ja muita arkisatuja

Kuva: Liisa Kallio / Tammi.
Sari Peltoniemi on melkoisen laaja-alainen kirjailija, hän on kirjoittanut sekä lapsille, nuorille että aikuisille. Mikä mukavinta  - hänen tyylinsä on tunnistettava ja luonteva kohderyhmästä riippumatta. Ei alleviivaavaa jankkausta nuorille eikä lässytystä lapsille. Peltoniemen uutuus Gattonautti ja muita arkisatuja sisältää nimensä mukaisesti lyhyitä satuja, arvioisin tämän sopivan parhaiten 5-10 -vuotiaille.

Vaikka luenkin silloin tällöin oman lapsuuteni klassikoita, tulee uusiin lastenkirjoihin tutustuttua melko vähän. Kai kannattaisi! Ja onhan meillä tänä vuonna Blogistanian Kuopus, josta varmasti kertyy pitkä lista hyviä lanu-lukuvinkkejä. Kannattaa kurkata myös uusi Facebook-ryhmä nimeltä Kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat.

Aiemmin lukemieni Peltoniemen kirjojen perusteella odotin maagista realismia, ja sitä hieman sainkin. Kirjaan kuuluu kymmenen satua, joissakin on mukana kevyesti yliluonnollisia aineksia ja jotkut pysyvät realismin tasolla. Peltoniemen kieli on kaunista ja soljuvaa.

Tykkäsin esimerkiksi Isosisko melkein muuttui peikoksi -sadusta, jossa pikkusisar tarkkailee murrosikäistä isosiskoaan. Samoin Haudan hoitaja oli taidokas, hautausmaat ja kuolleet lapset kun eivät ole ihan helppo aihe. Suosikikseni taisi nousta Viktoria voitokas, jossa on opittavaa aikuisellekin. Esikoululainen Viktoria saa uudeksi eskarikaverikseen Tuuvan, joka kehuu itseään kaikessa, oli aihetta tai ei. Tarinalla voi tulkita olevan monta opetusta...

Liisa Kallion kuvitus on onnistunut ja sopii tyyliin. "Arkisatu" ei tarkoita masentavaa arjen harmautta, vaan Kallion elävät kuvat ovat mukavan supisuomalaisia, värikkäitä ja täynnä pieniä yksityiskohtia. Kuvat ja tarina täydentävät hienosti toisiaan, sillä aika monet seikat jäävät vihjeiden tasolle, ja toisinaan kuvista löytyy lisävinkkejä vihjeiden täydentämiseen.

Otanpa tavoitteeksi tutustua uuteen lastenkirjallisuuteen vähän laajemminkin. Mieleen on jäänyt Lumiomenan arvio Tinkasta ja Taikasta. Siitä voisi aloittaa!

3 kommenttia:

  1. Kuulostaa kiehtovalta ja tämä täytyy ottaa omallekin tai perheen lukulistalle!

    VastaaPoista
  2. Ihan uusi tuttavuus minulle ja kun mukana on vielä ripaus maagista realismiakin, taidan hankkia tämän meidänkin hyllyyn :)

    VastaaPoista
  3. Mainiota, ehkäpä bloggaatte sitten luettuanne?

    VastaaPoista