Marian Keyes: The Mystery of Mercy Close

Kuten kirjojen arvonlisäveroa pohdiskellessani kerroin, ostin Marian Keyesin uusimman kirja The Mystery of Mercy Close e-kirjana. Ostaminen oli todella helppoa ja Kindlellä lukeminen miellyttävää - nyt alan olla jo niin tottunut lukulaitteella lukemiseen, että pari kertaa hapuilin kirjanmerkkiä Kindlen kangaskansien väliin lopettaessani lukemista. Ja kuten Our Mutual Friendin parissa, myös tämän kirjan kohdalla sanakirjatoiminnosta oli mielettömästi iloa. Keyes käyttää paljon värikkäitä puhekielen ilmauksia ja niitä oli hauska tutkia sanakirjasta, tosin ihan kaikkia ei sieltäkään löytynyt.

Edellinen Walshin sisaruksista kertova kirja oli Anybody Out There? joka käsitteli sisarussarjan neljättä, Annaa. Esikoistytär Clairen oma kirja oli Keyesin ensimmäinen romaani Watermelon, jota lukiessani olen kommentoinut näin: "Jäämme odottamaan koska pragmaattinen, kuvankaunis, rehellisesti itsekäs ja suorasuinen Helen saa oman kirjansa." No nyt hän on sen saanut, sillä Helen on The Mystery of Mercy Closen päähenkilö.

Anybody Out There? kertoo Helenin yksityisetsivän uran alkutaipaleesta ja The Mystery of Mercy Closessa Helen on jo täysiverinen ammattilainen. Keyes on kaikissa kirjoissaan kuvannut eloisasti ympäröivää yhteiskuntaa ja tässä kirjassa leimaavaa on talouskriisin vaikutus tavallisten ihmisten arkeen. Asuntokupla on puhjennut eivätkä ilman töitä jääneet ihmiset pysty maksamaan asuntolainojaan. Myös Helen on joutunut luopumaan asunnostaan maksamattomien lainojen ja laskujen vuoksi ja kirjan alussa hän palaa majailemaan vanhempiensa luokse.

Helen on aivan mahtava chick litin päähenkilö. Hän ei ole epävarma, ei moitiskele omaa ulkonäköään, ei häkelly miesten kanssa. Hänellä on raudanluja itseluottamus, hän ei piittaa ulkonäöstään (koska näyttää sairaan hyvältä joka tapauksessa) ja hän suhtautuu melko rationaalisesti kaikkiin vastaantuleviin ihmisiin. Jess!

Mutta koska Keyes tyypillisesti kuvaa päähenkilönsä kautta myös jotain kriisiä, on Helenilläkin oma iso ongelmansa. Se on masennus. Helenin masennushistoriaa keritään auki pikku hiljaa - kuten monta muutakin Helenin taustasta löytyvää asiaa. Helenissä on himpan verran epäluotettavan kertojan vikaa, sillä hän ei paljasta lukijalle kaikkea tietämäänsä kerralla.

Juonen lähtöasetelma on mainio. Taloustaantuman keskellä Helenin inhottava ex-poikaystävä Jay puuhaa suositun ysäripoikabändin comeback-keikkoja. Viikko ennen comebackia erän bändin jäsenistä katoaa, ja Jay palkkaa Helenin jäljittämään hänet. Koska Helen on raha-asioidensa kanssa aivan suossa, hän suostuu, vaikka inhoaakin Jayn jälleennäkemistä.

Chick lit -kirjat noudattavat oman genrensä lainalaisuuksia, samoin dekkarit. Kahden eri genren tyylien yhteen naittaminen ei onnistu helposti - ei ainakaan tule mieleen kovin onnistuneita esimerkkejä. The Mystery of Mercy Close toimii kuitenkin mainiosti myös dekkarina ainakin tällaisen kirjaa chick litinä lähestyvän lukijan mielestä. Pelkkää dekkaria kaipaava ehkä kyllästyisi niihin asioihin, jotka eivät edistä tapauksen ratkomista.

Hivenen päälleliimattua sen sijaan on Helenin viehtymys huiveihin. Ilmeisesti shoppailuaddiktio on niin olennainen osa chick lit -sankarittarien kuvausta, että edes raudanlujaa Heleniä ei ole jätetty sellaista vaille. Minusta Helen olisi kyllä pärjännyt ilman huivihöpinöitäkin.

Sen sijaan masennuksen kuvaus ei ole mitään höpinää, vaan realistisen synkkää. Jossakin vaiheessa pitkät masennuskuvaukset ja tutkinnan junnaaminen paikoillaan meinasivat hidastaa kirjan etenemistä. Mutta Helen korostaa, että sen enempää masennuksesta parantuminen kuin juttujen ratkaiseminen ei tapahdu sormia napsauttamalla, vaan kummatkin voivat olla hitaita, toisteisia ja tylsiä prosesseja.

Ajoittainen hitaus ei kuitenkaan lässäyttänyt koko kirjaa, vaan The Mystery of Mercy Close oli jälkeen kerran oikea page turner. (Vieläkin kaipaan hyvää suomenkielistä vastinetta tälle termille.) Kirjaa ei kerta kaikkiaan meinannut malttaa jättää kesken, vaan aina piti lukea "vielä yksi sivu". Keyesin hersyvä huumori kukoistaa ja sivuhahmot ovat mainioita. Poikabänditouhu ja musiikkibisneksen kuvaus huvitti.

Minulta on jäänyt väliin Keyesin edellinen kirja The Brightest Star in the Sky. Täytyypä lukea sekin tässä joskus!

Lue myös nämä:
Marian Keyes: Anybody Out There?
Marian Keyes: Watermelon
Marian Keyes: This Charming Man