sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

George R.R. Martin: Valtaistuinpeli - Tulen ja jään laulu I

Kuva: Kirjava / Petri Hiltunen
George R.R. Martinin massiivisen fantasiasaagan Tulen ja jään laulun avausosan Valtaistuinpelin bongasin luettavaksi Booksyn blogista. Kuten moni muukin lukutoukka, minäkin olen nuorena lukenut miekka ja magia -tyylin fantasiaa. David Eddingsin Belgarionin taru oli kovaa kamaa joskus yläasteikäisenä, samoin Dragonlance-kirjoja muistan lukeneeni. Fantasian peruseepoksen, Taru Sormusten herrasta, olen kahlannut läpi joskus yläasteella, jolloin olin niin sitkeä lukija etten hevillä jättänyt kirjoja kesken. TSH jäi mieleen melkoisen tylsänä, se on niitä harvoja taideteoksia joista voin suositella katsomaan mieluummin elokuvan kuin lukemaan kirjan.

Jossain ikävaiheessa tyylilaji alkoi tuntua vähän lapselliselta, joten Booksyn kehut aikuiseen makuun sopivasta fantasiaseikkailusta herättivät kiinnostuksen. Tulen ja jään laulu onkin kahminut palkintoja ja kerännyt arvostelu- ja myyntimenestystä vuosikausia. Valtaistuinpeli on ilmestynyt alun perin vuonna 1996, suomennos on vuodelta 2003, Petri Hiltusen kuvittama versio vuodelta 2009.

Aloitan valituksella. Lukiessa muistin tuskallisen hyvin, miksi useimmat uudet amerikanenglannista suomennetut kirjat tökkivät niin pahasti, ettei minun oikeastaan kannattaisi lukea niitä ollenkaan. Suomentaja Satu Hlinovsky tekee tavallaan ihan hyvää työtä. Teksti on ymmärrettävää, mitään älyttömyyksiä ei ole käännökseen jäänyt. Mutta suomentajalta tuntuu puuttuvan täysin hyvä suomen kielen taju. Erityisesti dialogi vilisee tönkköjä anglismeja, epäsuomalaisia rakenteita, liian kirjaimellista kääntämistä.

Could- ja should -sanojen liian pikkutarkka kääntäminen tuottaa suomennokseen huiman paljon lauseita, joissa henkilöiden olisi tehtävä tai pitäisi tehdä milloin mitäkin. Sinä, minä, se, tämä, tuo -pronominit tukkivat tekstin. Suomen kielessä persoonapronominia ei tarvitse koko ajan käyttää, meillä voi taivuttaa verbiä persoonan mukaan. Suomen kielen kätevä passiivi loistaa tässä suomennoksessa poissaolollaan, sen sijaan monta kertaa kaikki tekevät jotain tai kukaan ei tee mitään, kun everyone- ja nobody-sanoja käännetään kirjaimellisesti.

Tässä joitakin esimerkkejä, kursiivilla oma vastineeni:

Will oli tiennyt heidän vetävän hänet mukaan riitaan ennemmin tai myöhemmin. Hän toivoi, että se olisi ollut myöhemmin mieluummin kuin ennemmin. (s. 9)

Will oli tiennyt heidän vetävän hänet mukaan riitaan ennen pitkää. Hän toivoi, ettei niin olisi vielä käynyt.

Will ei toivonut mitään niin paljon kuin sitä, että olisi voinut ratsastaa Muurin turviin tuli hännän alla, mutta se ei ollut tunne, jonka olisi voinut jakaa komentajansa kanssa. (s. 10)

Will olisi halunnut ratsastaa Muurin turviin tuli hännän alla, mutta ei sellaista voinut päällikölleen tunnustaa.

Ser Waymar oli ollut valantehnyt Yövartion veli vähemmän kuin puoli vuotta, mutta kukaan ei voinut sanoa, ettei hän olisi ollut valmis ammattiinsa. (s. 10)

Ser Waymar oli vannonut valan vasta muutama kuukausi sitten, mutta häntä pidettiin täysiverisenä Yövartion veljenä.

- Sinun pitäisi pukeutua lämpimämmin, Gared. (s 12)

- Pukeudu lämpimämmin.

Perustelut: Sinä on turha. Suomeksi ei kehotetaan ketään “pitäisi tehdä”-rakennetta käyttäen, vaan yleensä käytetään suoraan imperatiivia. Suomeksi ei myöskään hoeta keskustelukumppanin nimeä koko ajan kuten englanniksi tehdään, vaan suomenkielisessä keskustelussa keskustelukumppanin nimen käyttöä yleensä vältetään. Ylipäätään englannin kielen puhetapaan kuuluu koukeroisempi ja kohteliaampi ilmaisutapa kuin suoraviivaiseen suomalaiseen puhetapaan.

Sotahevonen oli väärä ratsu partiomatkalle, mutta yritäpä sanoa se pikkulordille. (s. 12)

Sotahevonen oli väärä ratsu partiomatkalle, mutta eihän sellaista voinut pikkulordille sanoa.

Perustelut: Suomessa ei ole sinä-passiivia vaan passiivi.

Hän saattoi tuntea makean, tahmean pihkan poskeaan vasten. (s. 15)

Hän tunsi makean, tahmean pihkan poskeaan vasten.

Perustelut: Suomeksi “saatetaan tehdä” vain niitä asioita, jotka ovat mahdollisia, mutta joita ei jostain syystä juuri nyt tehdä. Jos pihkan tahmeus ja makeus on aistittavissa, niin silloin pihka jo tunnetaan poskea vasten, eikä saateta tuntea poskea vasten. Englannin kielen could-rakenteita käytetään omalla tavallaan.

Myöhäiskesän lumisateet olivat sen kuunkierron aikana olleet ankaria. (s. 21)

Myöhäiskesän lumisateet olivat kuunkierron aikana olleet ankaria.

Perustelut: Tarvitseeko perustellakaan? Suomeksi ei tässä yhteydessä tarvita täsmentävää määrettä, asiayhteydestä selviää kyllä, että kyse on nimenomaan viimeisimmästä, kuluvasta tai kuluneesta kuunkierrosta, ei mistään ”siitä kuunkierrosta”.

Mielestäni käännöksessä pitää huomioida kohdekielen tyypilliset rakenteet ja hyödyntää niitä. Siksi ei riitä, että kääntäjä hallitsee hyvin sen kielen, josta hän kääntää. Hänen täytyy hallita myös kohdekieli, joka yleensä on kääntäjän oma äidinkieli. Luvattoman usein suomennoksista näkee, että kääntäjä ei osaa kirjoittaa luontevaa suomea. En ole suinkaan ainoa, joka on tähän huomiota kiinnittänyt. Esimerkiksi marjis kommentoi aivan samaa asiaa Veren voiman luettuaan:  "Monessa kohtaa englanti näkyy myös liian paljon suomennoksen lauserakenteissa – sekin on kovin yleistä käännöskirjallisuudessa nykyään."

Valtaistuinpelissä on aivan liikaa tönkköyttä. Monet pätkät eivät oikeastaan ole edes suomea, vaan suomeksi kirjoitettua englantia. Ei näin! Vaadin kirjoilta hyvää suomea.

Lukemiseni pysähtyi käännöskökköyksiin aivan liian usein, mikä luonnollisesti vähensi lukunautintoa kovasti. Jäin miettimään jatko-osien lukemista. Järkälekirjojen lukeminen suomeksi on nopeampaa, mutta silloin pitäisi kärsiä käännöskukkasista. Englanniksi lukiessa ne eivät häiritsisi, toisaalta englanniksi lukeminen on pikkuisen hitaampaa, ja aivan niin paljon en tästä kirjasta nauttinut, että haluaisin tankata tarinaa kirjakaupalla englanniksi. Booksy on lukenut jatko-osat, sattumalta englanniksi, sieltä löytyy näytteitä ja lisätietoa.

Se valituksista, sitten asiaan. Yli 700-sivuisen kirjan ensimmäiset parisataa sivua tuntuivat mukaansatempaavilta. Sain mitä halusin: riittävän aikuista fantasiaseikkailua, jossa on uskottava, monipuolinen miljöö, runsas henkilögalleria, keskiaikaa muistuttava toimintaympäristö miekkoineen, haarniskoineen ja ratsuineen. Jossain vaiheessa kuitenkin lukutahtini vähän hyytyi. Juoni alkoi tuntumaan hieman junnaavalta ja toisteiselta, henkilöt himpun verran liian mustavalkoisilta. Martin kirjoittaa ”poikakirjallisuutta”: pääpaino on varustuksen ja vaakunoiden kuvauksessa, ihmissuhteiden kuvaus jää melko pintapuoliseksi. Ja vaikka tarina sijoittuu kuvitteelliseen maailmaan, Seitsemään kuningaskuntaan, ovat henkilöhahmot läpinäkyvän, tunnistettavan amerikkalaisia.

Booksy vertaa Martinin tyyliä Kaari Utrion keskiaikakuvauksiin, ja sama vertailukohde minullekin tuli mieleen. Mutta Utrioon verrattuna Martin jättää joitakin olennaisia herkuttelun paikkoja hyödyntämättä. Utrio kuvaa hyvin institutionaalisen uskonnon vallankäyttöasemaa ja uskonnon sävyttämää maailmankuvaa. Valtaistuinpelissä uskonto jää aika muodolliseksi ja hengettömäksi elementiksi. Utrio saa loistojännitteet sääty-yhteiskunnan kuvauksiinsa, Martinin säätytulkinnat jäävät pintapuolisiksi. Naisen asemasta ja roolista Martin saa aika vähän irti.

Mutta koska luin kuitenkin koko kirjan, ei tämä ihan huono ollut, muutenhan olisin jättänyt kesken. :) Voin suositella kokeilemaan tätä, jos aikuista fantasiaa kaipaa. Kehuja ja palkintoja kirja on tosiaan kerännyt jo vuosikausien ajan. Ja jos olisin lukenut tämän nuorena, olisin tuskin kiinnittänyt suomennokseen minkäänlaista huomiota. Olen ryhtynyt kiinnittämään huomiota suomennosten laatuun vasta aikuisena.

Sarjassa on ilmestynyt jo neljä osaa kirjaa, koko pituudeksi on ilmoitettu seitsemän kirjaa. Wikipedian artikkelissa ilmoitetaan jo tulevien osien nimetkin. Ensimmäiset kolme osaa on suomennettu, kustantamon sivuilta ei käy ilmi, ovatko loputkin suomennoslistalla. Voisi veikata että ovat, koska kakkososastakin on suunnitteilla kovakantinen, kuvitettu uusintapainos.

Kirsin kirjanurkan Käännösfloppeja? -jutussa keskustellaan käännöskirjoista vähän enemmänkin. Mari A. kommentoi, että on lainannut kirjoja suomentajan perusteella. Voisinpa harkita samaa temppua. Kyllä mestarillisen hyviäkin suomentajia on. Suositelkaapa minulle mielestänne parasta englanninkielisen kaunokirjallisuuden suomentajaa?

81 kommenttia:

  1. Itse en usein huomaa tuollaisia tönkköyksiä, vaikka kielissä hyvä olenkin, mutta nuö puskevat kyllä voimakkaasti silmille. Tämä oli järkyttävin:
    "Will oli tiennyt heidän vetävän hänet mukaan riitaan ennemmin tai myöhemmin. Hän toivoi, että se olisi ollut myöhemmin mieluummin kuin ennemmin." Jälkimmäisestä lauseesta näkyy selkeästi tuo "sooner or/than later"- rakenne, joka on käännetty päin mäntyä. Hyh!

    VastaaPoista
  2. Juuri näin. Vastaavia kirjassa vilisee, en vaan jaksanut lukiessa merkata niitä muistiin, rupesin vaan katselemaan esimerkkejä kirjan alusta alkaen...

    VastaaPoista
  3. Kyllähän lukeminen kärsii, jos kirja on täynnä kökköyksiä ja kieli ei toimi. Itse en juurikaan kaunokirjallisuudesta näitä huomaa (tai sitten olen ollut onnekas ja lukenut vain hyvin käännettyjä kirjoja), mutta työssäni tutkijana huonosti kirjoitettu suomi turhauttaa ja saa minussa liikkeelle kielipoliisin.

    VastaaPoista
  4. En tiedä pitäisikö tämä lukea. Tämä kirjasarja näyttää olevan kovasti pinnalla, kiitos HBO:n TV-sarjan joka muuten näkyy Canal plussalla ensi viikosta lähtien. Olisivat edes voineet käyttää jenkkikantta kirjassa, tuo Hiltusen kansitaide on yksinkertaisesti ärsyttävä :).

    VastaaPoista
  5. Upea analyysi käännössuomen yleisimmistä kukkasista! :-) Tämä juttusi pitäisi printata huoneentauluksi kaikille suomentajiksi aikoville.

    Kävin oikein katsomassa uudestaan mitä olin kirjoittanut Valtaistuinpelistä, ja heti osui tekstinäytteestäkin silmiin pari samanlaista, vaikkapa "on olemassa asioita" pelkän "on asioita" asemesta. Ehkäpä suomentajaan iskee jokin sanasta sanaan -hypnoosi, ja hän yrittää kääntää uskollisesti kaiken... mutta parempi olisi kääntää merkitystä eikä sanoja.

    Jäin miettimään tuota hyvää suomentajaa, ja kun selasin taaksepäin lukemisiani, huomaan että aika vähän on tullut luettua käännöksiä. Keltaisen kirjaston käännökset ovat yleensä olleet minusta hyviä. Kersti Juva tulee erityisesti mieleen. Myös Kristiina Drews suomentaa ilmeikkäästi, vaikka käyttääkin välillä "se" tai "ne" sanoja määräisen artikkelin tapaan. Tuomas Anhavan suomennos Avaimesta oli muistaakseni tehty englannista ja oli minusta loistava.

    Vähän OTT: Muistelen lukeneeni Hesarista joskus juttua määräisen artikkelin hiljaisesta hiipimisestä suomeen. "Se" ja "tämä" ovat vahvasti tarjolla. Vilkaisin Ison kieliopin verkkoversiota (kaino.kotus.fi/visk); selitys asiasta oli melko epämääräinen mutta vahvisti mielikuvaani. Näin elää kieli... nyyhks. Toivon että prosessi on hidas ja ehdin kuolla pois ennen kuin "se" muuttuu pakolliseksi!

    VastaaPoista
  6. Booksy: olen samaa mieltä, "se", ja "tämä" tunkevat kieleen. Kaipa niitä tulee joskus itsekin käytettyä määräisen artikkelin tapaan. Lehdissäkin niitä näkee. Jostain luin More to Love -bloggaajien haastattelun, ja siellä kiteytettiin bloggaajat suurin piirtein näin: "Peppi on se järki ja Mimmi on ne tunteet." Mulla ei valitettavasti ole lehteä käsillä niin en pysty sanatarkkaa muotoa tarkistamaan, mutta mielestäni kyseessä oli tämä juttu. Jopa Hesarista löytää viikoittain huonoa suomen kieltä. Joko lehden taso on laskenut roimasti viime vuosina tai sitten minusta on tullut kriittisempi. Erityisesti pari Hesarin kolumnistia viljelee sinä-passiivia jatkuvasti.

    Noh. Selvähän se on että kielet saavat vaikutteita muista kielistä. Mutta tämä prosessi vaikuttaa sellaiselta, että jopa lukuharrastus voi romuttaa suomen kieltä. Jos kääntäjät kääntävät orjallisesti anglismeja, niin silloinhan vain käännöskirjallisuutta lukevat saavat tujun aivopesun ja käyttävät anglismeja omassakin kirjoitustyylissään, kuvitellen että ne ovat oikeaa suomea.

    Artsi: pitääkin katsoa netistä tv-sarjan tiedot! Canal plus ei minulla näy. Luulisin kyllä että tästä tulee suht samanlainen tv-sarja kuin monista amerikkalaisista sotasarjoista, nyt vaan kuorrutettuna hevosilla ja haarniskoilla.

    Anna Elina: harmi jos tutkimusalallakin huono suomi valtaa alaa!

    VastaaPoista
  7. Kiitos tästä, piristi kivasti aamupäivää! On mahtavaa, että kieliasiat kiinnostavat ja huono kieli ärsyttää. Aloittelen parhaillaan tiiliskivikäännösromaania Maalattujen luolien maa, jonka on käsikirjoituksesta kääntänyt Hilkka Pekkanen, minulle uusi ja tuntematon suomentaja. Ja heti tökkii. Kivikauden ihmiset puhuvat koukeroisin korulausein, joita ei ainakaan suomentaja ole sulavoittanut:

    "Luulen, että sinun on viisasta tutustua heittovipuun, Morizan. Se on hyvin tehokas ase. Ehdottiko Manvelar sitä sinulle, vai päätitkö opetella omin päin?" Jondalar kysyi.
    "Päätin kokeilla itse, mutta hän kannusti minua jatkamaan ja sanoi, että olin hyvänä esimerkkinä muille", Morizan sanoi. "Totta puhuen hänen kannustuksensa ei vaikuttanut kovinkaan paljon. Halusin vain oppia käyttämään uutta asetta."
    Jondalar hymyili nuorukaiselle. Hän oli arvellutkin, että nuoret saattaisivat innostua hänen uudesta aseestaan ensimmäisinä, ja Morizan oli suhtautunut juuri hänen toivomallaan tavalla.

    Siis aivan samaan tyyliin kuin sinun esimerkeissäsi, eikä näitä tarvitse edes etsiä, niitä ovat sivut täynnä. Kun kirjassa on yli 800 sivua, sujuvalla käännöksellä olisi arvoa...

    Lisäksi tyypit puhuvat alkuhäristä. Mitä "alku"härkiä ne ovat voineet olla aikalaisille? Luettavana on vielä 800 sivua, kääks!

    Hesarin kielestä olen tehnyt samoja huomioita kuin muutkin yllä. Sanaston tasolla ei esimerkiksi tunneta sanan nuorukainen merkitystä tai eroteta, mitä ovat taimet, mitä taimenet (seuratkaapa vain!). Lisäksi herne menee nenään, kun valtakunnan päälehdessä ei osata kirjoittaa oikein sanaa millennium, vaan joka toisessa jutussa se on millenium :(

    Suomentajien ykköskaartia ovat mielestäni ainakin Kristiina Rikman (mm. John Irvingiä) ja Seppo Loponen (Andre Brink).

    VastaaPoista
  8. Kiitos Kirsi! Surullisen tyypillinen tuokin esimerkki.

    Ärsytykseni nousi niin paljon että etsin Facebookista sopivan ryhmän ja liityin sinne. Suomen kieli kunniaan! -ryhmässä on vasta kahdeksan jäsentä, mutta ryhmällä on hyvä määritelmä: "Suomen kielen ja oikeinkirjoituksen puolesta, anglismeja ja tahattomasti tai tahallisesti holtitonta kirjoittamista vastaan!"

    VastaaPoista
  9. Kiitos taas ensinnäkin linkityksistä ja toisekseen äärimmäisen hyvästä arvioista. Olen joskus kauan sitten lukenut tämän ensimmäisen osan Tulen ja jään laulusta, mutta sarja jäi kesken kun kotimaisen kirjallisuuden opinnot alkoivat ja tentti(kauno)kirjallisuutta puski hillittömästi.
    Tänä kesänä olen ajatellut lukaista tämän uudestaan.

    Minäkin olen huono huomaamaan noita tönkköyksiä. Ehkä se on minun onneni, sillä englantinikin on sen verran heikko, etten noita huomaa. JOKIN noissa esimerkeissäsi kumminkin töksähti minunkin kielikorvaani. En olisi vain osannut sanoa miksi.

    VastaaPoista
  10. Äh, unohdin kiittää linkityksestä (kiitos)!

    Facebookissa löytyy muuten myös suositumpi kielenhuolollinen ryhmä, jolla tosin on rajatumpi missio. Iki-ihana "Yhdys sana virheet taitavatolla nyky ajan sirkka vitsaus!" on kerännyt hulppeat 2 534 jäsentä :D

    VastaaPoista
  11. Eiköhän niitä parhaita kääntäjiä ole ainakin Kersti Juva (suomentanut Tolkienista Lahiriin) ja Kristiina Drews (suomentanut ainakin Atwoodia). Vanhemmista Eila Pennanen.

    VastaaPoista
  12. Pitääkin kerätä näitä suositeltuja suomentajia kirjastomuistioon talteen.

    Internethän on kasa linkkejä, joten kiitos kiittämästä - ei ole minun mielestäni välttämätöntä, koska muutenhan kaikki joutuisivat kiertämään koko ajan toistensa sivuilla kommentoimassa linkityksiä. :) Vaikka toki saa kiittääkin... itse olen kyllä aika huono muistamaan linkityksistä kiittelyn. Ehkä pitäisi opetella jos sellainen netiketissä rupeaa olemaan normi.

    VastaaPoista
  13. Onpa tosiaan kökköä suomen kieltä! Onkohan kääntäjällä ollut kiire vai eikö ammattitaito vain ole riittänyt..?

    Käännöskirjallisuutta arvioidessa voisi tosiaan kiinnittää enemmän huomiota kääntäjiin. Ainakin minulta kääntäjä unohtuu usein täysin, vaikka hän on usein se ratkaiseva linkki kirjailijan ja lukijan välillä. Tosin ehkä hyvän kääntäjän merkki on myös se, että tekstistä ei edes huomaa, että se on käännetty...

    Jo mainitut Kersti Juva ja Kristiina Rikman ovat ainakin loistavia kääntäjiä, samoin Annikki Suni ranskankielisen kirjallisuuden puolella.

    VastaaPoista
  14. Kirjavan nettisivujen perusteella Satu Hlinovsky on myös kustantamon toimitusjohtaja, joten ehkä se selittää jotain.

    VastaaPoista
  15. Anonyymi7.6.11

    Kyllä Suomessa hyvää käännöstyötä osataan tehdä, etenkin scifi - fantasiagereissä. Vai mitä sanotte tästä? Äimistyttävästi kolme suomalaista ehdolla! Tai no... Liisa Rantalaiho kahdesti. Tämä tosin on englanniksipäin.

    http://www.sfftawards.org/?p=412

    T: Tapsa

    VastaaPoista
  16. Mielenkiintoista! Pitääpä tutustua.

    VastaaPoista
  17. Anonyymi17.6.11

    Tämä ei liity oikeastaan kääntämiseen, mutta oikeinkirjoitukseen kylläkin. Te kaikki bloginseuraajat ette varmastikaan voineet välttyä "huhtikuun haasteelta"? Rasittavaa, kun paria poikkeusta lukuunottamatta kaikki kirjoittivat "Hahmo, johon samaistun eniten". Ei samastua, vaan samaistua.. Huoh! Ja todellakin, lähes kaikilla, kenen blogeja seuraan, oli tämä kömmähdys sattunut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomen kielen proffani kanssa keskustelimme tästä, ja nykyään molemmat muodot ovat hyväksyttyjä. :)

      Poista
    2. Haa, hyvä tietää, olen nimittäin miettinyt tätä asiaa! :)

      Poista
  18. Piti ihan googlettaa nuo sanat, ja näköjään kumpikin on mahdollinen muoto. Minun korvaani "samaistuminen" kuulostaa oikealta ja "samastuminen" väärältä, mutta aina oppii uutta!

    VastaaPoista
  19. Anonyymi17.6.11

    Aikoinani olin korvat kovinkin reilusti höröllä äidinkielen tunneilla, ja siellä aina painotettiin, että oikea muoto on "samastua" ja näin se ennen on ollutkin.
    Mutta toisaalta maailma muuttuu, ja nykyään myös toinen muoto hyväksytään. Keskustelin vielä aiheesta erään äidinkielenopettajatuttuni kanssa, ja hän sanoi, että ehdottomasti opettaa edelleen oppilaille, että samastua on oikein, ei samaistua.

    VastaaPoista
  20. Onhan näitä kaikenlaisia! Viralliset suositukset särähtävät korvaani myös näiden sanojen kohdalla: viiveellä / viipeellä ja asemasta / asemesta.

    VastaaPoista
  21. Anonyymi1.8.11

    Eiiiii! Tuon kirjaan perustuvan sarjan katsottuani haluan ehdottomasti lukea kirjankin, mutta en kestä kökkö-suomennoksia! Voi ei, jos tämän kirjan suomennos lukeutuu sellaisiin! Kökkö-suomennokset vievät ison osan lukunautintoa. Englanniksi voisi toki lukea ja joitakin kirjasarjoja englanniksi luenkin, mutta kielitaitoni ei silti ole niin loistava, että saisin kirjasta kaiken irti.

    Vaadin tälle uutta suomennosta hetinytheti!

    VastaaPoista
  22. Heh, sun pitää varmaan lainata kirjastosta sekä alkuperäisteos että suomennos ja aloittaa molempien lukeminen. Punnitse sitten kumpi on juuri Sinulle parempi (tai vähemmän huono) ratkaisu...

    VastaaPoista
  23. Eksyin tähän postaukseen näin aikojen päästä. Olen lukemassa kirjaa nyt englanniksi (ostin neljä ensimmäistä osaa pokkareina kun halvalla sai...) ja rupesi äkkiä kiinnostamaan kuka on mahtanut julkaista nämä kirjat suomeksi. Löysin kylä jo senkin tiedon, mutta todella mielenkiintoinen tuo suomennusjuttu. Ja harmillinen. Vertasin juuri eri kielisten osien hintoja, omani siis neljän ensimmäisen osan setti joka maksoi Bookplussassa 20 e, pehmeäkantisena pelkkä tämä ensimmäinen osa suomeksi näytti maksavan 25 e ja kolmasosa taisi olla ainakin hetkellisesti loppu. Ja samaan hintaan vielä huono suomi... Koska itse en ole ihan varmin suomen käyttäjä, täytyy sanoa että lukisin mielelläni siksikin vain hyvää suomea. Pelottaa ajatuskin, että jossain vaiheessa ne käännöskukkaset eivät ehkä enää löisikään korvaan...

    VastaaPoista
  24. Joo, noinhan ne anglismit ja muut huonon kielen ilmiöt leviävät käyttöön. Juuri tänään töissä särähti korvaan kun eräs henkilö käytti toistuvasti sanaa "markkina" ja "markkinalla", ei siis "markkinat" ja "markkinoilla". Talouskielen uusin vitsaus, markkina yksikössä!

    Pieni kustantamohan Kirjava on, joten sympatiapisteitä heille siitä, mutta olipa pieni tai iso toimija, pitäisi suomennokset toteuttaa tasokkaasti.

    Kiinnostavaa kuitenkin kuulla mitä mieltä olet sarjasta!

    VastaaPoista
  25. Pakko palata uudestaan tähän, nyt kun suomennoksesta on ollut puhetta sarjan tullessa YLE:lle.
    Saimme tästä mehevän keskustelun miehen kanssa. (Kielikiistelyt ovat ruokapöytäkeskusteluidemme arkipäivää :D)

    Jäi hämäämään tuo "Sinun pitäisi pukeutua lämpimämmin, Gared." vs. "Pukeudu lämpimämmin."
    Jälkimmäinenhän on käskymuoto ja tunnelmaltaan täysin erilainen. Ei kai kääntäjä voi ihan niin oikaista?
    Muistaakseni tuossa kohtauksessa vanhempi/korkea-arvoisempi mies kehottaa nuorta Garedia pukeutumaan lämpimämmin.
    Itse äitinä käytän lapselle (ja opena käytin teinille) "Sinun pitäisi Ville..." -tyyliä.
    Jos sanon lapselleni "Sinun pitäisi syödä enemmän kasviksia, Ville", on se lempeä kehoitus, ei käsky.
    "Syö enemmän kasviksia", on käsky.
    Oleellista tässä on minusta juuri tuo ikäasetelma ja arvoasema-asetelma.
    Tasavertainen aikuinen ei taida samaa muotoa käyttää. Tai en osaisi kuvitella sanovani puolisolleni "Sinun pitäisi pukeutua lämpimämmin, Matti" vaan muoto olisi "Pukeutuisit lämpimämmin."

    Oikeastaan noista näkyy enemmän nykysuomen puhekielisyys, mikä on toki saanut englannista vaikutteita.
    Huomaan käyttäväni itse puheessa tuota "..mutta sanopa se sille" -juttua.
    Onko se hyvä vai huono asia käännöksissä lienee makuasia. Käännöskielenkin pitää elää nykykielen mukana.

    VastaaPoista
  26. Ainiin. Ja vielä tuo
    "Will oli tiennyt heidän vetävän hänet mukaan riitaan ennemmin tai myöhemmin. Hän toivoi, että se olisi ollut myöhemmin mieluummin kuin ennemmin. (s. 9)"

    Tuossa on myös sanaleikki. Ennemmin tai myöhemmin ja Will toivoi, että se olisi ollut mieluummin myöhemmin kuin enemmin.
    Tuossa sinun käännöksessäsi se leikki katoaa.
    Tosi on kyllä, että se on todella suora käännös englannista.

    Tämä vaatisi oikeastaan kyllä sen alkuperäistekstin tähän rinnalle. Muutenhan osa tapauksista joudutaan vain arvailemaan, mitä se on ollut englanniksi.

    VastaaPoista
  27. Pukeutumisesta: mä mietin tätä mielessäni nimenomaan sen kautta, mikä olisi suomeksi, suomalaisten puhujien sanomana luontevaa. Jos mun pitäisi kirjoittaa kohtaus, jossa karskit ukkelit vaeltaa lumisessa metsässä sotapartioretkellä, en varmasti kirjoittaisi että "Sinun pitäisi pukeutua lämpimämmin, Gared". Kyllä ne äijät vaan huutelisi toisilleen että pukeudu lämpimämmin.

    Vertaisin tilannetta vaikka arkeen työpaikalla. Silloin kun nostan katseeni näyttöpäätteestä ja ehdotan työkaverille kahville menoa, niin sanon kyllä usein "Lähe kahville" tai "Lähepä kahville", mutta en ikinä aloita tyyliin "Lähtisitkö sinä minun kanssani juomaan yhden kupillisen kahvia, Jaakko-Jooseppi?"

    Myöhemmin-ennemmin kohdassa on tosiaan sanaleikki, mutta ehkä juuri tuo "että se olisi ollut" sarhaa erityisesti vastaan. Mikä ihmeen se?

    Mutta makuasioitahan nämä toki on... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi24.4.15

      Sinun kannattaisi ottaa huomioon (huomaatko, kyllä tätä rakennetta suomalaisetkin käyttävät), että Westerosin asukkaat eivät ole suomalaisia. He puhuvat omaa kieltään, nk. yhteiskieltä, ja käyttävät sitä omien kanssaihmistensä puhetavan mukaisesti. Kun vastaavia ilmauksia lähdetään kääntämään suomeksi, tulee välillä tulokseksi kieltämättä hieman kankeaa suomen kieltä, mutta minusta oleellisinta on kuitenkin säilyttää alkuperäinen puhetyyli, ei mahdollisimman sujuva suomen kielen rakenne.

      Poista
    2. Tässä olemme sitten eri mieltä, minun mielestäni suomenkielisessä tekstissä on hyvä käyttää mahdollisimman sujuvaa suomea. :)

      Poista
  28. Mutta huomaa, että puhut työkaverista. Et esimiehestä tai alaisestasi.
    Kuten sanottua, se arvoasetelma on se oleellinen.
    Vanha päällikkö sanoo nuorelle Garedille (joka voisi ikänsä puolesta olla Garedin (iso)isä) "Pukeutuisit lämpimämmin, Gared". Ikätoverilleen hän tuskin sanoisikaan niin.
    Gared ei ollut "karski ukkeli", vaan nuori poika.

    (Gared nimenä tuo vielä mieleen Arthurin Pyöreän pöydän ritareiden Garedin, joka oli nuorin. Tämän yhteys tuohon Garediin voi kyllä olla jo ylitulkintaa.)

    VastaaPoista
  29. Kirja oli kirjaston kirja, joten en muista tuota kohtausta enää tämän tarkempaan, valitettavasti. Mutta eikös tuo ollut sellainen ilkeä huomautus, ei mikään ystävällinen opastus?

    VastaaPoista
  30. Niin ja vielä että jos suomennoksessa "Sinun pitäisi pukeutua lämpimämmin, Gared" muuttuisi ehdottamaasi muotoon "Pukeutuisit lämpimämmin, Gared", niin kyllä mä vielä sen hyväksyisin, vaikka tuo etunimen hokeminen joka käänteessä on minusta nimen omaan englanninkielen makuista eikä tyypillisen suomalaista. :)

    VastaaPoista
  31. Mun kappale on kans tietysti juuri nyt lainassa muualla.

    Ilkeä se taisi olla sävyltään, mikä oikeastaan minusta korostaa tuota "pitäisi" -muodon tärkeyttä. Se on siis kohteliaisuusmuotoon puettu vittuilu.

    Se mun lapsiesimerkki oli enemmän ystävällinen huomautus -sarjaa.

    Mietin, että voiko kääntäjä tosiaan muuttaa käännöstä toiseen muotoon?
    Koska käskymuoto on tosiaan ihan eri sävyinen kuin "-isi" muoto.
    Sehän muuttaa sanomisen sävyä täysin!

    VastaaPoista
  32. Ja olen vähän siinäkin eri linjoilla, että minusta englantilaisuus saa näkyä. Nämä tyypit eivät ole suomalaisia, joten heidän ei pidäkään puhua kuin suomalaiset.

    Lisäksi tämä sijoittuu johonkin keskiaikaan (tai sen tapaiseen aikaan siinä maailmassa), jolloin suomalainenkin puhetyyli oli eri. Ainakin mielestäni Utrion kirjoissa juuri käytetään enemmän etunimiä - etenkin jos puhutellaan alempiarvoisia.

    Makuasioitahan nämä aika pitkälle ovat. Ja minusta nuo muut esimerkkisi olivat kyllä ihan valaisevia sen suhteen, ettei sujuvuus ole parhainta mahdollista suomea.

    VastaaPoista
  33. Niin, mutta kun nimenomaan englannin kielessä mielestäni viljellään noita kohteliaita konditionaalimuotoja paljon enemmän kuin suomen kielessä, jossa keskustelukieli on suoraviivaisempaa.

    Kyllähän tietty "merkitysten vääristyminen" näkyy kaikessa kääntämisessä. Eihän esimerkiksi englannin kielen sanoille "sir" ja "please" ole yksiselitteistä suomenkielistä vastinetta. Usein käännetään vaikka "herra" tai "ole hyvä", mutta sanoilla "herra" ja "ole hyvä" on suomen kielessä oma merkityksensä ja latauksensa, ei voi sanoa että ne tarkoittaisivat yksiselitteisesti samaa asiaa kuin "sir" ja "please".

    Aikamuodot ovat toinen hyvä esimerkki. Usein eri kielissä on eri määrä aikamuotoja, joita käytetään eri tavalla. Esimerkiksi venäjän kielessä on vain yksi aikamuoto menneelle ajalle, mutta verbien taivutusta monimuotoistaa kaksi eri aspektia ja lukuisa määrä erilaisia liitteitä. Silti suomen kielessä on kolme aikamuotoa menneelle ajalle, joten suomi-venäjä tai venäjä-suomi -käännöksissä tulee väkisinkin tällaisia "painotuseroja" merkitykseen.

    VastaaPoista
  34. Niin ja henkilöitä ei tosiaan ole kirjoitettu suomalaisiksi, mutta tämä on kuitenkin suomennos, jolloin suomennoksessa käytetyn kielen pitäisi olla sujuvaa suomea, siis luontevaa suomalaista suomea.

    VastaaPoista
  35. No mullapa on tässä sekä alkukielinen että suomalainen kirja. Alunperin teksti on: "You ought dress more warmly, Gared".

    Äänessä on pikkulordi, joka suhtautuu alentuvasti Muurin miehiin. Miehestä annetaan aika ikävä kuva. Huomautus sanotaan pilkallisesti, kun Gared esittelee pakkasessa menettämiään korvia ja kertoo menettäneensä myös sormia yms. Lordi ei pidä pakkasta ilmeisesti kovinkaan vaarallisena.

    VastaaPoista
  36. Jep. Ja silloin minusta tuo alkuperäinen käännös on ehdottoman hyvä ja oikeansävyinen.
    (Makuasiahan tämä yhä on.)

    Se, että käännös aina muuttaa merkitystä ja sävyä, ei saa olla (teko)syy sille, että niin pitäisi aina tehdä, koska "tyypillisesti suomessa"...

    VastaaPoista
  37. Ja koska pikkulordilla ei (muistaakseni) ole käskyvaltaa Muurin miehiin, niin hän ei voi käyttää suoraa käskyä.
    Eli periaatteessa hän on ylempiarvoinen, mutta ei käskyvaltainen.

    VastaaPoista
  38. Minua taas nimenomaan ärsyttää epäsuomalainen käännös. Kun luen kirjoja suomeksi, haluan lukea luontevaa suomea! Myös suomennetuissa kirjoissa.

    Kiitti Marjis alkutekstistä. :)

    VastaaPoista
  39. Luontevan suomen kannalla olen toki minäkin. Mutta mikä on luontevaa kenellekin missä tilanteessa, on asia erikseen.
    Tavallaanhan tässä on paljon ns. puhesuomea, joka näkyy ainakin nuorten puhekielessä ja kirjoituksissakin. Se anglismi tarttuu siinä missä aikanaan svetitismikin. (En esim. tiennyt, että käyttämäni termi 'viikon sisällä' on svetitismi.)
    Onko vain kirjasuomi luontevaa? Ja kuka sen määrittää?

    (Tämä on tietysti jo ihan toinen keskustelu.)

    VastaaPoista
  40. PS: Saattaa-verbiä käytettään suomesa myös merkityksessä kyetä, pystyä tekemään jotakin. Esim. "Saatoin toivoa parasta" tai " "En saata odottaa huomiseen."

    VastaaPoista
  41. Mutta tuosta esimerkistä minäkin kyllä nyppäisin sen pois. :)

    VastaaPoista
  42. Minä myös. Jos se pihka on jo siinä poskessa, niin ei sitä enää saateta tuntea, vaan se tunnetaan.

    Jos minä näen mainoksessa Fazerin suklaata, niin saatan jo tuntea suklaan maun suussani. Jos sitä suklaata on jo suussa, niin sitten minä tunnen sen (en vain saata tuntea).

    VastaaPoista
  43. Kiitti täydennyksestä, Marjis!

    Nyt jo hihittelen täällä itsekseni... Tiedän että nämä valitukset saattavat vaikuttaa aivan pilkunviilaukselta sellaisten ihmisten korvissa, jotka eivät ihmeemmin välitä kielellisten nyanssien tarkastelusta. Mutta minusta kielen monimuotoisuus ja kielellisten ilmiöiden pohtiminen kuuluvat lukemisen antoisiin puoliin.

    Vielä käännösesimerkki. Heikki Turusen Simpauttaja-kirja on käännetty ruotsiksi nimellä Livaren. En osaa ruotsia niin hyvin että voisin miettiä mitä Livaren tarkoittaa, mutta hauskaa tässä on se, että eihän Simpauttajakaan "tarkoita" mitään. Silti suomen kielen puhujalle syntyy varmasti jonkinlainen mielikuva nimestä Simpauttaja.

    VastaaPoista
  44. Mun mielstä kieliasiosita viilaaminen on ihan parasta huvia ihmiselle. :D

    Oletan, että se livaren on johdos liva-verbistä, joka tarkoittaa sekä elävöitää, piristää ja virkistää että vanhassa sotilaskielessä simputtaa. Hmm... ehkä se osuu kohtuuhyvin? :)

    VastaaPoista
  45. Hah, kieltämättä kuulostaa nappiin osuneelta käännökseltä! :)

    VastaaPoista
  46. En muuten sitten päästäni vetäissyt tuota tietoa vaan MOT Kielikoneen sanakirjasta. En mä sentään ruotsia niin hyvin osaa! :D

    VastaaPoista
  47. Vai niin! Minä jo ihailevasti ajattelin että johan sinä osaat syvällisesti ruotsia... :)

    VastaaPoista
  48. Anonyymi5.2.12

    Hmmm...

    - Sinun pitäisi pukeutua lämpimämmin

    ja

    - Pukeudu lämpimämmin.

    ...eivät kyllä tarkoita samaa asiaa, joten kaikki nuo käännösviisastelut eivät ehkä kuitenkaan ole ihan osuvia.

    VastaaPoista
  49. Tästähän käytiinkin pitkä keskusteltu, näkemyksiä on varmasti monia. :)

    VastaaPoista
  50. Anonyymi17.6.12

    kiitos arvostelusta, olen lukenut kaikki tähän asti julkaistut kirjat englanniksi ja ajattelin ostaa suomennetun version äidilleni lahjaksi, mutta arvostelun perusteella suomennos taitaa olla liian tönkköä tekstiä ja siksi tarinan tunnelma ei luultavasti välity odotetulla tavalla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos palautteesta. Vähän myös harmittaa, koska kirjojen ystävänä toki kannatan kotimaista kustannustoimintaa ja tiedän että pienet kustantamot ovat usein tiukoilla. Samalla seison kyllä edelleen sanojeni takana - tämän kirjan suomennos ei mielestäni ollut hyvä.

      Mutta varmaan riippuu äitisi lukumausta, kannattaako hänelle kirjaa tarjota. Jos hän on samanlainen lukija kuin minä siinä mielessä, että hän haluaa lukea kirjoista hyvää ja kaunista suomea, hänkin varmaan ärsyyntyisi tästä. Mutta jos hänelle riittää monien kehuma fantasiatarina eikä hän ärsyynny kehnosta kielestä, niin varmaan hän saattaisi pitääkin tästä. Monet kirjan suomeksi lukeneet eivät ole samalla lailla kritisoineet suomennoksen laatua kuin itse olen tehnyt.

      Joka tapauksessa, voitte yhdessä äitisi kanssa arvioida noita suomennosnäytteitä ja niiden onnistumista. :)

      Poista
    2. Hei anonyymi! Ja kuten noista yllä olevista keskusteluista voit lukea, se ei ole kehno kaikkien mielestä! Osta ihmeessä, jos aihe kiinnostaa äitiäsi! :)

      Poista
  51. Anonyymi28.6.12

    Eksyin tälle sivulle kun hain artikkelia joka käsittelisi nimenomaan tuota suomennosta, koska olen itse lukemassa englanninkielistä A Game of Thronesia. Taitaa jäädä tuo suomennos lukematta, se kun tuntuu olevan kirjaston suosituimpia kirjoja lukemattomine (heh) varauksineen, enkä ainakaan vielä ole harkinnut käännöksen hankkimista. Hesarissa (vai Savon Sanomissa?) oli pari viikkoa sitten erään tunnetun suomentajan haastattelu, ja hänkin mainitsi kääntäjän tärkeimmäksi ominaisuudeksi nimenomaan äidinkielensä osaamisen. Valtaistuinpelin käännöstä on muuten ilmeisesti korjattu uudemmissa painoksissa; ehkä juuri näitä anglismeja on siivottu pois?

    Tuota Gared-lausetta on mielenkiintoista pohtia, mielestäni "Pukeutuisit lämpimämmin" on paras käännös sille. (lause on vähän irrotettu asiayhteydestään, sillä se sanotaan heti sen jälkeen, kun Gared on näyttänyt puhujalle menettäneensä korvansa kylmyyden takia)

    Lauseen "Ser Waymar oli ollut valantehnyt Yövartion veli vähemmän kuin puoli vuotta, mutta kukaan ei voinut sanoa, ettei hän olisi ollut valmis ammattiinsa." alkuperäinen muoto on muuten "Ser Waymar had been a Sworn Brother of the Night's Watch for less than six months, but no one could say he had not prepared for his vocation", joten "...mutta häntä pidettiin täysiverisenä Yövartion veljenä" muuttaisi sisältöä huomattavasti; Ser Waymarista annetaan johdannossa niin ylimielinen kuva (hän on siis se aiemmankin lauseen puhuja), että on vaikea uskoa Yövartion pitävän häntä muuna kuin ritarinarvostaan humaltuneena nulikkana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paneutuneista kommenteista! Todella hyvä, jos tosiaankin on niin, että käännöstä on korjattu uusintapainoksissa.

      Nuo alkuperäistekstit olivatkin mielenkiintoisia - mulla nuo omat versiot perustuivat siis suoraan suomennokseen. Hyvä kääntäminen ei tosiaankaan ole yksioikoista, ja siksikin suomentajalla pitäisi olla hyvä suomen kielen taju.

      Poista
    2. Anonyymi28.6.12

      Juu, itsekin englantia 'harrastavana' kielifriikkinä olen usein törmännyt tapauksiin joissa suomennetaan lause sanasta sanaan siitä huolimatta, että sen voisi sanoa luontevammin jollakin suomenkielisellä ilmaisulla. On myös mukava huomata, etten ole ainoa joka kiinnittää huomiota mm. yhdys sana virheisiin ja muihin suomen kieleen pesiytyneisiin riesoihin kuten sinä-passiiviin :)

      Itse valitsin muuten nimenomaan tuon alkuperäiskielisen A Game of Thronesin kun olin lukenut siinä käytettävän jo poistuneita englannin kielen ilmaisuja keskiaikaisen tunnelman luomiseksi ja halusin oppia näitä. Ennen ko. kirjan lukemista en ollut esim. tullut ajatelleeksi, että sana breakfast tulee (luonnollisesti) sanoista break one's fast.

      Poista
    3. Ihan vedenpitäviä lausuntoja en enää voi antaa, kun suomennoksen lukemisesta on jo yli vuosi, mutta väitän silti että mitään keskiaikaisuuden häivääkään ei suomennoksen kieleen ollut jäänyt.

      Mullakin positiivisena ongelmana on se, että pystyn lukemaan englanniksi jo hyvin monentasoisia kirjoja. Koska englantia osaa itse, on suomennoksista liiankin helppo "nähdä läpi" englannnin kielen rakenteet ja ilmaisut. Siksi englannista suomennetuilta kirjoilta odottaa laadukasta suomennosta. No tämän vuoksi usein luenkin angloamerikkalaiset kirjat alkukielellä. Tätä vielä korostaa se, että luen kotimaista kirjallisuutta mielelläni ja arvostan kaunista ja rikasta suomen kielen käyttöä niissä. Joten suomi suomeksi ja englanti englanniksi, kiitos.

      Muista kielistä suomennettujen kirjojen kohdalla en tunnu yhtä usein löytävän valittamisen aihetta. Tähän voi olla kaksi syytä: koska en osaa vaikka venäjää tai ranskaa yhtä hyvin kuin englantia, en samalla lailla "näe läpi" alkukielen vaikutteita, vaikka niitä suomennoksissa olisikin. Toinen selitys voisi olla, että muista kielistä kuin englannista suomennetaan suhteessa ehkä vähemmän kirjoja, joten laatukirjoa ei ole niin paljon.

      Poista
  52. Minulla on tämä kirja nimenomaan suomeksi parhaillaan luennassa ja halusin siksi tietää millaisia ajatksia se on muissa herättänyt.

    Olisin kuitenkin ollut kiinnostuneempi kuulemaan kirjailijan, kuin suomentajan ansioista. Itse en ole huomannut mitään tönkköä kirjaa lukiessani mutta varmaan niitä anglismeja ja kökköyksiä löytyy jos lukee kirjaa kuin piru raamattua. :)

    Olen its lukenut yliopistossa perusopintojen verran Suomen kieltä ja uskaltaisin väittää tuntevani suomea ja kielten olemusta jonkin verran. Ainoastaan kuollut kieli ei muutu ja on täysin ylimielistä väittää että:

    "Jos kääntäjät kääntävät orjallisesti anglismeja, niin silloinhan vain käännöskirjallisuutta lukevat saavat tujun aivopesun ja käyttävät anglismeja omassakin kirjoitustyylissään, kuvitellen että ne ovat oikeaa suomea."

    Oikeaa suomea? Kielen muutos tuntuu kaivelevan aina ja syvimmältä nimenomaan kielinatseja yms nillittäjiä (joita tässäkin 58 kommentin ketjussa taitaa olla 80%?)jotka luulevat olevansa perillä jostain kielen "nyansseista" vaikka perimmäinen tarkoitus taitaa olla miten sivistynyt oikean suomen taitaja itse on. :D

    Vaikea kuvitella että itse nauttisin kirjan lukemisesta, jos samalla keskittyisin koko ajan epäolennaisuuksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä olen samaa mieltä, joskin ehkä eri lailla kuin sinä tarkoitit: "Vaikea kuvitella että itse nauttisin kirjan lukemisesta, jos samalla keskittyisin koko ajan epäolennaisuuksiin."

      Juuri tämän takia kaipaan kirjoilta hyvää suomea. Haluan heittäytyä tarinan vietäväksi, mutta jos kielelliset töppäykset kirskahtavat kuin liitutaulua raapisi, niin kyllä se minun keskittymistäni häiritsee.

      Suomen kielen kursseja tai opintokokonaisuuksia en ole suorittanut, kirjallisen viestinnän perusteet toki kuuluivat pakollisena opintoihin.

      Poista
    2. Kielinatsi ja nillittäjä täällä ilmoittautuu ;) Paljonko vaaditaan opintopisteitä suomen kielestä (huom. pieni alkukirjain ja sanaliitto), että saa sanoa, miltä kieli itsestä tuntuu?

      Poista
    3. Kääk, tajusin tehneeni kielivirheen edellisessä kommentissani! "Kirjallisen viestinnän perusteet toki kuuluivat pakollisena opintoihin." Tuossahan pitäisi taivuttaa "pakollisena" monikossa, siis "pakollisina". Vai voisiko subjektiin ("kirjallisen viestinnän perusteet") kenties suhtautua monikollisena subjektina?

      Poista
    4. Jos kyseessä on yksi kurssi tai opintokokonaisuus, näin todellakin voidaan suhtautua.

      Poista
    5. opintoihini?

      No, mutta tuosta imperatiivin käytöstä olen eri mieltä, miellän imperatiivin käytön vain armeijaan.

      Muutenhan kielen miettiminen on ihan kivaa puuhaa. Myös sen muuttuminen.

      Poista
  53. En jaksa tähän soppaan pistää lusikkaani juurikaan, sillä itse kirjaan uppoutuessani unohdan yleensä kaikki kielen outoudet, jos vain tarina vetää.

    Haluan vain huomauttaa että kielen muuttuminen on eri asia kuin huolimattomuus. Tällä hetkellä on toki vallalla kielenhuollossa hyvin vapaamielinen kausi, mutta näin ei ole aina ollut, ja saattaa olla, että tyyli tulevaisuudessa taas muuttuu.

    On myös kestämättömän elitististä väittää, että vain suomen kielen opiskelijat ovat perillä kielen nyansseista. :D Kyllä kielen käyttäjät ovat sitä porukkaa ihan kaikki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä, suomen kielen pohdiskelusta saa jokainen olla kiinnostunut!

      Poista
  54. Johan meni nyt vaikeaksi. Olen ollut jo jonkin aikaa kiinnostunut tästä kirjasarjasta. Mutta lukujonosta on joku toinen kirja sitten kirinyt aina ohi.

    Nyt jäin miettimään, että luenko tämän sitten englanniksi vai suomeksi. Nuo virkkeet eivät minua näin yksittäisinä esimerkkeinä hirveästi häirinneet, mutta jos koko kirja on tuollaisia monimutkaisia lauseita täynnä, voi se alkaa tökkimään. Toisaalta, minulla heräsi kiinnostus juurikin tämän takia lukea kirja suomeksi, jotta voin kokeilla tökkisikö minullakin vai ei. Ehkäpä pitää lainata kirjastosta ensin suomeksi ja kattoa kuinka kurjan käy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä moni bloggaaja on lukenut suomennoksen ihan tyytyväisenä. :) Kannattaa varmaan tosiaan kokeilla ja katsoa, kummalla kielellä kolahtaa enemmän!

      Poista
  55. Heppu8.2.13

    Mukava huomata että tämän kirjan suomennos ärsyttää muitakin. Itse olen "kielimaallikkona" arvostelun kielipoliisinäkökulmasta pitkälti samaa mieltä. Olen ahminut kirjasarjan kaikki osat englanniksi ja mielestäni alkuperäisteoksissa kerronta on vähintäänkin toimivaa, paikoin jopa vetävän lennokasta. Kielessä tuntuu olevan myös sopivasti vanhahtavaa sävyä, josta aiemmissa viesteissä joku mainitsikin. Vilkaisin joskus kirjakaupassa noita suomennoksia ja tunsin saman tien oloni nolostuneeksi. Tällaisia pöhköjä poikakirjojako olen kehunut joka toiselle vastaantulijalle? Halpa vaikutelma välittyi tekstin käännöksessä muuttuneesta tunnelmasta. Sen pystyi aistimaan jopa kaltaiseni suhteellisen vähän lukeva insinöörinplanttu. Sääli, sillä käännöksen kökkö taso käännyttää nyt monta kriittistä lukijaa mainion sarjan parista. Jos kirjat kiinnostavat, niin suosittelen lukemaan ne ehdottomasti englanniksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vertailusi kuulostaa uskottavalta. Olen ladannut Kindleeni kirjanäytteen muistaakseni tokasta osasta, mutten ole jatkanut lukemista sen pitemmälle. TV-sarjan parissa olen kyllä viihtynyt, tiedä vaikka joskus lukisinkin (englanniksi) lisää sarjan osia.

      Poista
  56. Anonyymi1.3.13

    Minua mainitut "tönkköydet" eivät häirinneet lainkaan, vaan esim. kohta "Will oli tiennyt heidän vetävän hänet mukaan riitaan ennemmin tai myöhemmin. Hän toivoi, että se olisi ollut myöhemmin mieluummin kuin ennemmin" oli mielestäni hauska, hauskempi kuin "parempi" käännös. Kirjasarja on pitkä eikä kerro Suomesta, joten myös kieli saa olla koukeroista, pitkää ja vierasvaikutteista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi makuja on monia. :) Minua tuossa esimerkissä kiusaa muun muassa tämä: "että se olisi ollut". Tuossa asiayhteydessähän ei ole mitään "sitä", suomeksi on epäluontevaa käyttää sanaa "se", kun kyse on jonkun mukaan vetämisestä riitaan.

      Poista
  57. Minua tuo käännöksen tönkköys on häirinnyt. Mulla ensimmäinen osa on vielä kesken ja taidan yrittää seuraavan osan lukemista englanniksi. En ole lukenut kovinkaan paljon kaunokirjallisuutta englanniksi, joten sen lukeminen ei ehkä ole kovin luontevaa. Mä haluan kuitenkin uppoutua tekstiin, enkä jaksa kahlata satoja sivuja sellaista suomea, joka ei mielestäni ole hyvää. Tosin en ole aivan varma, jaksanko lukea koko sarjaa, sillä kirjailija tuntuu tosiaan hukkaavan valtaan ja ihmissuhteisiin liittyviä jänneittä - tai mua sellainen kiinnostaisi enemmän kuin miekat ja haarniskat ja muut varustelut. Muutaman hahmon vaiheet kuitenkin kiinnostavat, joten kannattanee yrittää. :)

    VastaaPoista
  58. Hupsis, kadotin juuri kirjoittamani kommentin... Mutta mutta, olen siis juuri lukemassa Valtaistuinpeliä ja mua on häirinnyt käännöksen tönkköys. Jopa siinä määrin, että taidan yrittää seuraavan osan lukemista alkuperäiskielisenä, vaikka en kovin paljon olekaan lukenut kaunokirjallisuutta englanniksi. Haluan uppoutua tekstiin, eikä satojen sivujen läpikahlaaminen tunnu houkuttelevalta, mikäli käännös ei mielestäni ole hyvää suomea.

    Mitä tulee itse kirjaan, olen vähän kahden vaiheilla, jaksanko lukea koko sarjan. Martin tuntuu hukkaavan ihmissuhteisiin liittyviä jännitteitä - ainakin minusta olisi mielenkiintoisempaa lukea niistä kuin miekoista, haarniskoista ja muusta varustelusta. Mutta makunsa kullakin. Ja kun muutaman hahmon myöhemmät vaiheet kiinnostavat, niin kannattanee yrittää ainakin seuraavan osan verran. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kommentit menevät hyväksyttäväksi, jos kommentti tulee yli 1 kk vanhaan juttuun. Spämmikommentteja on valitettavasti tullut viime aikoina niin paljon, että tällaisen ikävän hidasteen jouduin laittamaan - kommentit eivät siis katoa, vaan hyväksyn ne kunhan satun koneella olemaan. :)

      Minä olen katsonut tiiviisti Game of Thrones -telkkarisarjaa, mutta en ole jatkanut sarjan lukemista. Latasin kyllä Kindleen ilmaisen näytepätkän sarjan kakkososasta ja luin sitä muutaman sivun, mutta toistaiseksi tv-sovitus on viehättänyt enemmän. :)

      Poista
  59. Anonyymi14.5.14

    Tällainen kirjallisuus sopii hyvin liikunnan ja kotitöiden taustalla kuunneltavaksi. Roy Dotrice on lukenut tähänastiset loistavasti (saatavilla esimerkiksi Amazon - Audible), melkein voi verrata Stephen Fryn suoritukseen Harry Pottereista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä vinkki - tykkäsin Fryn Potter-luennasta kovasti!

      Poista
    2. Toki he ovat ääninä erilaisia, mutta moninaisia. Pitkän linjan brittinäyttelijöitä, RD on ollut tunnettu yhdenmiehen show-esityksistä ks Wikipedia.

      Poista