maanantai 14. huhtikuuta 2014

Johanna Sinisalo: Auringon ydin

Kansi: Miika Immonen / Teos.
Johanna Sinisalon uutuus Auringon ydin kuulosti niin houkuttelevalta, että klikkasin itseni kirjaston varausjonoon jonkin kiinnostavan blogijutun luettuani. En vaan saa päähäni, kenen blogijutusta oli kyse - Aamuvirkku yksisarvisen? Booksyn? Jonkun? No samapa tuo, kirja oli todella vetävää luettavaa joten kiitos kaikille kirjasta bloganneille tasapuolisesti. :)

Auringon ydin on vaihtoehtohistoriallinen näkemys tulevaisuuden Suomesta. Takakannessa väitetään tapahtumien sijoittuvan vuoteen 2013, mutta kirjassa pääjuoni sijoittuu vuosiin 2016-2017. Suomi on kirjassa Suomen Eusistokraattinen Tasavalta. Viranomaisponnistelut ovat vuosikymmeniä painottuneet terveellisen elämänmallin luomiseen ja erityisesti miesten seksuaalisten tarpeiden ja parisuhdetarpeiden tyydyttämiseen. Tämän seurauksena kaikki nautintoaineet - kuten alkoholi, huumeet ja chili - on kielletty ja miehistä ja naisista on jalostettu kaksi alirotua. Ultranaiselliset eloiset ja ylimiehekkäät maskot ovat parisuhdekelpoisia, mutta neutrinaiset eli morlokit ja miinusmiehet steriloidaan ja ohjataan pakkotyöhön.

Kirjan minäkertoja Vanna - alkuperäisnimeltään Vera - onnistuu kuitenkin elämään eloisen elämää, vaikka hän on oikeasti morlokki. Morlokkius näkyy terävänä älynä, haluna hankkia teoreettista tietoa ja kykynä tehdä itsenäisiä päätöksiä. Vannan sisko Manna - alkuperäisnimeltään Mira - taas oli pienestä pitäen aito eloi, mutta Manna katosi mystisesti jonkun aikaa naimisiinmenonsa jälkeen. Vanna täyttää henkistä tyhjiötään chilin väärinkäytöllä. Chiliriippuvuutta helpottaa hyötysuhde diileri Jaren kanssa. Jare suunnittelee loikkaamista Suomen rajojen ulkopuolelle ja kerää matkakassaa laittomilla chilikaupoilla.

Kirja oli erittäin mukaansatempaava ja ihailin lukiessani Sinisalon tarinankerrontataitoja. Lukija pääsee vauhdin imuun saman tien, mutta pikkuhiljaa menneisyys keriytyy auki. Sinisalo ripottelee kaunokirjallisen kerronnan lomaan näennäisen dokumentaarisia katkelmia Suomen vaihtoehtohistoriasta. Jälkisanoissa paljastetaan lähteiden todenmukaisuus. Se voikin tuottaa yllätyksen.

Sinisalolla on upea taito kirjoittaa vaihtoehtohistoriaa siten, että tarina on melkein totta. Kirjassa on todella paljon aineksia, jotka ovat nykyisestä mediailmapiiristä tuttuja, vaikka kokonaisuudessaan keitos onkin etäännytetty nyky-Suomen arjesta. Lehdissä, tv:ssä ja netissä on kuitenkin paljon lausuntoja, jotka sopisivat suoraan Auringon ytimen maailmaan. Vaikkapa perussuomalaisten ehdotus alentaa avioliitossa synnyttävien naisten eläkeikää tai Henry Laasasen kannanotot miesten parisuhdemahdollisuuksista. Tai kokoomusnuorten varapuheenjohtajan näkemys heikomman aineksen lisääntymisen järjenvastaisuudesta. Tai median hehkutus fitnesstähtösistä: tekorusketus, silikonirinnat, hiustenpidennykset, ripsienpidennykset ja rakennekynnet vaikuttavat olevan nuorelle naiselle paljon tärkeämpiä saavutuksia kuin vaikkapa opiskelu ja oman elantonsa tienaaminen työllä.

Auringon ydin näyttää, että alisteinen ja epätasa-arvoinen parisuhdemalli ei ole pelkkää harmitonta hömpötystä. Julmimmillaan se johtaa karmeisiin kohtaloihin. Kirjassa Vannan yllä roikkuu koko ajan painostavan uhkaava ilmapiiri ja viimeisiä lukuja lukiessa kylmäsi jännityksestä. Taitavasti Sinisalo kytkee mukaan myös yliluonnollisia käänteitä, ilman että yliluonnollisuus menee överiksi.

Hieno ja kaiken hehkuttamisen ansaitseva kirja. Upeaa tekstiä!

11 kommenttia:

  1. Kyllä. Sukupuoli ja sen normatiivisuus saa ihastuttaa kyytiä Sinisalon käsissä.

    Erityiskiitos Salla sinulle Laasasen mainitsemisesta. :)

    VastaaPoista
  2. Sinisalo on taitava vinksauttamaan tarinan todellisuun ja kuvitelman rajamaille. Eusistokraattinen Suomi on pelottavan todentuntuinen. Upea kirja, upea Sinisalo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Todella tärkeä puheenvuoro ja hieno tarina.

      Poista
  3. Jep. Upea kirja! Sinisalo on ehdottomasti Suomen Atwood. Osaa kehittää huikean vaihtoehtoisen maailman ja kuljettaa juonta taidokkaasti ja viihdyttävästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah Atwood... olen lukenut häntä viimeksi iäisyys sitten, pitäisi uudistaa tuttavuus!

      Poista
  4. Vau! Kiehtovia nuo kytkennät tämän hetken mediakeskusteluihin. Muistan kerran erään kustantajan todenneen, että kirjailijoilla on usein ilmiömäisen intuitiivinen taito kiteyttää jotain oleellista omasta ajastaan. Ainakin Sinisalon kohdalla väite on kyllä erittäin totta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella hyvin sanottu! Sopii tosiaan tähän kirjaan hyvin.

      Poista
  5. Olen lueskellut tätä kirjablogia jo pitkään ja arvostanut sen luettavuutta ja mielenkiintoisuutta, vaikka kyse on usein kirjoista, jotka eivät ole lähtökohtaisesti oma juttuni (siis suomalaisesta kirjallisuudesta).

    Teki siis vihdoin mieleni suositella jotain opusta. En kuitenkaan löytänyt mitään sopivaa suositteluille omistettua postausta, joten suosittelen tässä postauksessa, koska kyse on Sinisalon kirjan lailla suomalaisesta maailman menoa kommentoivasta genreteoksesta, vaikkakin tyylillisesti hyvin erilaisesta kirjasta on kyse.

    Huomasin myös, että arvostat kirjaa Saatana saapuu Moskovaan ja olet lukenut satukirjallisuutta, joten tämä voisi siinäkin mielessä olla jotain joka kiinnostaa.

    (Jos suositteluja edes otat vastaan - lukuharrastajana, vaikkakin elokuva- eikä kirjablogistina, tiedän lukematta olevien kirjojen pinon olevan yleensä jo valmiiksi iso.)

    Kirja olisi siis Mika Rätön kirjoittama Mysterius viisikulma-avain. Kevyt ja nopea lukea, mutta ei helppoa pureskella sisällöllisesti. Totisesti hyvin erilainen teos suomalaisen kirjallisuuden kentässä, ja siksi siitä olen luullakseni paljon pitänytkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kehuista! Suositteluja saa ilman muuta jakaa - olen myös löytänyt aivan loistavia kirjoja kommentoijien jättämien suositusten perusteella. Täytyypä kurkata netistä, millainen tuo Mysterius viisikulma on!

      Poista
    2. ...Siis Mysterius viisikulma-avain.

      Poista