perjantai 15. kesäkuuta 2012

Kun kustantamo kopioi

Edellisen kirjoitukseni kommenttiketjussa vinkkasin L.M. Montgomeryn mainiosta A Tangled Web -romaanista.  Muistelin, että uusia Montgomery-suomennoksia julkaissut Minerva on tuomassa syksyllä markkinoille kirjan suomennoksen. Löysinkin Perinnönjakajat-kirjan esittelytekstin Minervan sivuilta ja linkitin senkin.

Vasta kun luin Minervan sivun uudelleen, tuli sellainen olo että teksti tuntuu tutulta. Ihan kuin olisin lukenut tämän jostain aiemminkin. Sitten tajusin, että tekstihän muistuttaa minun omaa blogitekstiäni, jonka olen kirjoittanut kuusi vuotta sitten.


Tässäpä Minervan sivuilta löytyvää tekstiä:

Dark- ja Penhallow-sukujen muodostama klaani joutuu melkoiseen myllerrykseen, kun Becky-täti ilmoittaa, että hänen kuolemansa jälkeen arvokkaan perintökannun saa se suvun jäsen, joka on vuoden ajan käyttäytynyt hyvin ja hänen toiveidensa mukaisesti. Eripuraiset aviopuolisot, nuoret rakastavaiset, vanhatpiiat, lesket, haihattelevat tytöt ja huikentelevaiset miehet saavat eteensä ennenkuulumattomia haasteita omituisen vanhan matriarkan oikusta. Yhteisön asettamia sosiaalisia rajoja koetellaan välillä ankarasti, kun yksi ja toinen ryhtyy toimimaan normeista välittämättä.

Ja näin olen itse kirjoittanut:

Dark- ja Penhallow-sukujen muodostama klaani Prinssi Edvardin saarella joutuu melkomoiseen myllerrykseen, kun matriarkka Becky-täti kuolee ja jättää ohjeet perintömaljakon saajasta. Vihoissa olevat aviopuolisot, nuoret rakastavaiset, vanhatpiiat ja -pojat, surevat lesket ja monet muut hahmot joutuvat ennenkuulumattomien haasteiden eteen maljakon vuoksi. Toki itse maljakko on melko lailla sivuseikka, pääpaino on värikkäissä luonteenkuvauksissa, humoristisissa kohtauksissa ja henkilöiden ponnisteluissa yhteisön asettamia sosiaalisia rajoja vastaan. Näitä rajoja koetellaan välillä ankarasti, kun yksi ja toinen ryhtyy toimimaan normista poikkeavalla tavalla...

Ensimmäinen reaktioni oli harmistus. Kustantamojen perustyötä on lukeminen ja kirjoittaminen. Kai noin lyhyen tekstin olisi voinut tehdä ihan itse, ilman Googlen ja copypasten apua? Ajattelin ensin, että ihan sama, pitäkää tunkkinne.

Kysyin kuitenkin muilta ihmisiltä mielipidettä. Moni otti tämän vakavasti. Niinpä päädyin ottamaan yhteyttä Minervaan ja tein korvausvaatimuksenkin.

Älyttömältä tuntuu, että kun blogitekstien kopioinnista on jauhettu vaikka kuinka, niin jopa kirjakustantamon kanssa tällainen tilanne tulee eteen. Koululaisten kopioinnista on kannettu huolta pitkään. Tänä vuonna näitä kaupallisten toimijoiden kopiointeja on kuitenkin osunut vastaan yllättävän monta.

Helmikuussa toimittaja Hemi Malkki jätti kommentin Ohrana-juttuuni, ja kiitti plagiointiraportista. Malkki oli tehnyt jutun Luonto-Liitolle ja toinen toimittaja oli plagioinut tekstiä Ylen juttuun. Yle selvitti asian ja Malkki sai korvauksen sekä nimensä Ylen juttuun.

Huhtikuussa kirjoitin bloggaajien suhteesta tekijänoikeuksiin ja ironista kyllä, keskusteluun osallistunut Kirjakko joutui lähes saman tien plagioinnin kohteeksi. Kirjakon ottama kirjakuva julkaistiin Vantaan Laurissa. Vantaan Lauri selvitti asian ja pyysi anteeksi. Kyseessä oli graafikon erehdys, ei mikään häikäilemätön varkaus, mutta lehden toimitus suhtautui asiaan joka tapauksessa vakavasti.

Fanitan Chocochili-ruokablogia, ja pari viikkoa sitten kävi ilmi, että blogin ruokaohjeita oli julkaistu sanasta sanaan samanlaisina toukokuun Hyvä terveys -lehdessä.  Tämä tapaus oli hieman erikoisempi - lehdessä haastateltu henkilö oli esitellyt reseptit toimittajalle. Lehden päätoimittaja pahoittelee blogin kommenttiketjussa asiaa. Suoraa kopiointia tämä oli joka tapauksessa.

Mietin ensin, hoidanko tämän Minerva-asian yksityisesti kustantamon kanssa, mutta päätin, että kopiointi on niin harmillinen ilmiö, että toteutuneet tapaukset on syytä tuoda julki, jotta ihmisten tietoisuus asiasta kasvaa. Sain myös palautetta, että jokuhan saattaa epäillä minun kopioineen Minervan tekstiä eikä toisin päin. Kirjojen esittelytekstejähän käytetään monissa yhteyksissä, nytkin Perinnönjakajien teksti löytyy jo ainakin Bookplus-verkkokaupan sivuilta.

Ekstraärsytys syntyy siitä, että olen ollut A Tangled Web -kirjan luettuani niin innoissani, että muistan meilailleeni kustantamoihin ja ehdotelleeni kirjan suomentamista. No nytpä on suomennos tulossa, mutta eipä juuri nyt tee mieli suomennoksen julkaisua hehkuttaa.

Katsotaan miten asia etenee!

47 kommenttia:

  1. Kommentoin tähän että onpas perseestä. Hyi hävetkää siellä Minervassa! :(

    En aio kyllä kyseistä teosta ostaa, ellei tuohon asiaan tule selvyyttä. Todella törkeää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koomista tässä on sekin, että olen joulukuussa 2010 kirjoittanut Sara Tarinatyttö -bloggauksessa näin: "Toiveeni Minervalle: ottakaahan suomennosten listalle hauska ja vauhdikas sukukomedia A Tangled Web. Siinä Montgomery on hauskimmillaan ja viihdyttävimmillään."
      :D

      Poista
    2. :D Ei näin!

      Poista
  2. Ihmettelen kovasti. Kyllä nimenomaan kirjankustantajilta odottaisi vähän enemmän. Tuollainen kyllä syö uskottavuutta, ollaankohan siellä yhtä laiskoja käsikirjoitusten ja kaiken muunkin kanssa?

    VastaaPoista
  3. Toimittajien työn taso on laskenut sitä mukaa kun odotetaan, että kuka tahansa tekee jutun mistä tahansa nopeammin kuin kukaan netissä. Mihin mahtuu enää ammattitaito?

    VastaaPoista
  4. No huhhuh! Toivotan sinulle voimia taistelussa moista vastaan. Onneksi on mustaa valkoisella, eli todisteita siitä, että teksti on sinun kirjoittamasi. Mielenkiinnolla jään seuraamaan taistelun vaiheita! Ja samalla kiitos tämän tärkeän aiheen esille tuomisesta.

    VastaaPoista
  5. Oho. Samaa mieltä kuin edellinen kommentti, hyvä tällaisesta on mainita ääneen. Surullista, minkä vilunkisten tapojen vyyhdin netti onkaan liikkeelle sysännyt. Silloin joskus kirjoitettiin ajatukset ja kynä sauhuten, nykyisin copy+paste on monille liian helppo ja houkutteleva vaihtoehto... :D

    VastaaPoista
  6. Hyvä, että veit asian eteenpäin, tuo olisi tosiaan saattanut kääntyä sinua vastaan. Toivottavasti asia selviää :)

    VastaaPoista
  7. Nimetön16.6.12

    Otan osaa, tiedän miltä sinusta tuntuu.

    Minulle on kaksi kertaa käynyt näin, 1990-alussa ja puolessa välissä, toisella kertaa opinnäytetyötäni kopioitiin julkaisuun ilman lähdeviitettä ja toisella kertaa oppimateriaaliani kopioitiin jouduttuani pois virkajärjestelyiden alta. Molemmilla kerroilla en saanut korvauksia, ja myöhemmällä kerralla painotettiin sitä asiaa, että myytävässä meteriaalissa (opiskelijoille myytiin luennoitsijan materiaali) ei ole ollut nimiä. Minusta sillä ei ollut merkitystä, koska yleisesti tiedettiin, että kuka monisteet oli tehnyt, ja se oli julkaisu, nimettömyyskään ei ole aina este välttämättä.

    Toivon sinulle voimia taistelussa, itsellä oli sitä asian nostamiseen asti, mutta organisaatioiden sisällä sitä pidettiin niuhottamisena, enkä saanut muutakuin pahaa miletä ja moitetta.

    Jatkossa olen ollut hyvin tarkka asiassa, kuten jälkimmäisessä tapauksessakin, sillä lähtiessäni en antanut materiaalia tiedostona, mutta se saattoi silti olla jollakin, koska olin kuitenkkin ollut siellä useamia vuosia ... tai sitten se vain kirjoitettiin uudestaan.

    VastaaPoista
  8. Oikein hyvä, että nostit asian esiin. Olen miettinyt tätä asiaa paljon bloggaamisen myötä. Kopiointia esiintyy. Minulta on napattu lukuisia kuvia ja käytetty ilman lupaani. Ihmettelin kerran, mitenkäs tämä kuva näyttää niin tutulta ja omanihan se oli. Huomautin asiasta. En saanut vastausta, mutta kuvat poitui. Tietämättömyyttä luulisin tämän olevan suurimmaksi osaksi, mutta tekijänoikeudet ovat kuitenkin aika yksiselitteisest, myös netissä.

    Olen myös pariin otteeseen huomannut, että ainakin lastenkirjoihin liittyen samankaltaisia lauseita on tullut esiin kritiikeissä eli google toimii myös toimittajilla. Kun ei kuitenkaan ole sanatarkasti siteerattu ja ajatuksen alkuperää on vaikea todentaa, olen ajatellut, että kurjaahan tämä, mutta minkäs teet. Ja kyllähän tuo esimerkkisi on niin suoraa paligiointia, ettei menisi missään nimessä läpi ilman lähdeviitettä. Olemmeko me bloggaajat niin vähäosaista kansaa ja niin kasvotonta porukkaa, ettei lähteenä voi käyttää? Tämä kai se syy on. Miltä gradussa näyttäisi lähdeviite: Valkoinen Kirahvi, Opuscolo-blogissa (ja nettisivutieto suluissa) ;)?

    VastaaPoista
  9. Kiitos kommenteista! Uskon kyllä, että asia selviää Minervan kanssa.

    Alkaa kyllä huolestuttaa ilmiön yleisyys. Itselläkin eka reaktio oli, että viitsiikö näin pienestä huomauttaa. Hyvä että kannustatte!

    Todella outoa on, jos kaupallisten sisällöntuottajien bisneslogiikka menee niin, että sisältö kannattaa kopioida eikä tehdä itse. Varsinkin jos sisältö haetaan ilmaiseksi sisältöä tekeviltä harrastajabloggaajilta. Missä ammattitaito, sitä kysyn minäkin.

    VastaaPoista
  10. Kannustukset täältäkin! Ei tämä tietenkään ole "pieni asia"; kyseessä on joka bloggaajan kunnia ja oikeus omaan tekstiin!

    VastaaPoista
  11. Tuollaiset tilanteet ovat harmillisia siksikin, että niiltä voitaisiin välttyä niin helposti, ihan vain yhdellä sähköpostilla tai puhelinsoitolla. Veikkaan, että moni olisi suopea, jos kysyttäisiin, saammeko käyttää/muokata tekstiäsi, mutta suopeus loppuu, jos huomaa että tekstiä on hyödynnetty kysymättä. Esim. minulta pyydettiin juuri netissä julkaisemaani kuvaa erääseen kirjaan. Annan sen ilomielin - mutta kyllä olisin ällistynyt, jos huomaisin ottamani kuvan päätyneen teokseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jäiköhän tuosta sana pois - tulkitsen sinun tarkoittavan, että ällistyisit, jos kuva päätyisi luvatta kirjaan. :)

      Mutta oletpa ihan oikeassa. Lupaa voi kysyä etukäteen ja sitaatin käyttämiseen ei tarvitse lupaa. Onhan monia blogiarvioita siteerattu kirjojen esittelyteksteissä ja kansiliepeissä. Sehän on kunnia!

      Poista
    2. Joo, sana on jäänyt pois, mutta hyvin tulkitsit.:) Nettiyhteys tökki jälleen ja naputin kommentin kiireessä uudestaan, sana tippui matkasta.

      Niinpä, niin kauan kun tekstin tai kuvan lainaaminen on satunnaista, niin sehän on tosiaan kunnia, jos juuri minun aikaansaannostani halutaan käyttää muuallakin.:) Ja vaikka sitaattia saakin käyttää luvatta, on hauskaa, jos siitä kerrotaan kuitenkin siteerattavalle, edes jälkikäteen.

      Poista
  12. Ikävää meininkiä, eikä takuulla tuota hyvää PR:ää. Varsinkin kun kuvittelisi, että kirjablogaajat ja blogien lukijat ovat juuri niitä ihmisiä, jotka kirjoja ostavat ja jotka niitä liepeitä lukevat (eli plagioinnin todennäköisesti hoksaavat).

    Täytyy toivoa, että Minervassa ratkaistaan tämä fiksusti ja professionaalisti, niin kuin itselleni kävi.

    VastaaPoista
  13. No oho! 8-O

    Onpas harvinaisen törkeää käytöstä Minervalta. Jotenkin kovin surullista, että juuri KUSTANTAJA tekee noin, eikä kunnioita toisten tekstin tekijänoikeuksia. Odotan kiinnostuneene mitä Minerva vastaa.

    VastaaPoista
  14. Kiitos tsemppauksesta! Raportoin sitten miten asia etenee.

    VastaaPoista
  15. Tämä on tärkeä ja "pelkkää" blogistaniaa laajempi asia, joten on erittäin hyvä, että asiasta pidetään ääntä ja jokaiseen tapaukseen puututaan. Välillä vaikuttaa siltä, että verkkotekstejä pidetään yhteisenä omaisuutena, vaikka niissä olisi tekijän tiedot selkeästi esillä. Blogit ovat erittäin selkeästi jokaisen kirjoittajan omia, joten vahingosta ei näissä tapauksissa voi olla kyse. Harmillista kaikin puolin. Harmittaa plagioijan puolesta ehkä eniten. :-(

    Hienoa, Salla, että kirjoitit tästä!

    VastaaPoista
  16. Huonoja uutisia. Vielä sunnuntaina sain Minervalta seuraavanlaista meiliä: "Kyllä tekstit tosiaan näyttävät todella paljon samoilta, joitakin eroavaisuuksia lukuun ottamatta." Lupasivat palata asiaan tiistaihin mennessä.

    Tänään soitin työpäivän jälkeen Minervalle, ja sieltä sanottiin, että tekstit ovat niin erilaisia, ettei aihetta toimenpiteisiin ole.

    Aion kyllä kysyä vielä muualtakin mielipidettä. Olen myös pyytänyt Minervalta kirjallista perustelua, jotta voin julkaista sen täällä blogissa.

    Sanomattakin lienee selvää, että minun blogissani ei Minervan kirjoja ihan äkkiä tule näkymään.

    VastaaPoista
  17. Onpa harmillinen tapaus ja todella törkeää toimintaa Minervalta. Heidän tekstissäänhän on selkeästi sama rakenne kuin sinulla ja samoja lauseita vain hieman muokattuna! Jotenkin tuollainen copy-paste + muutaman sanan muokkaus vaikuttaa vieläkin hämärämmältä toiminnalta kuin suora, sanasta sanaan kopiointi; aivan kuin yritettäisiin vain peitellä sitä tosiasiaa, että teksti on todella alun perin jonkun muun kirjoittamaa.
    Tsemppiä oikeuksien ajamiseen! :)

    VastaaPoista
  18. Tiina Saario19.6.12

    Bongasin linkkisi Naamakirjasta, mutta en siellä päässyt kommentoimaan, joten tulin tänne.

    Tekstit ovat hyvin lähellä toisiaan ja niiden voisi kuvitella olevan saman kynäilijän kaksi eri versiota, kun edellinen on koneen kaatuessa kadonnut. Minervan versiossa on vaan blogitekstiin verrattuna poistettu yksi lause, joka ei suoranaiseksi juonikuvaukseksi sovellu vaan on lähinnä tekstin kirjoittajan oma mielipide.

    VastaaPoista
  19. Tuossa on kyllä pienemmät todennäköisyydet kuin lottovoitossa saada tekstit sattumalta noin samannäköisiksi kuin tuossa esimerkissä. Pätkä on sen verran pitkäkin, ettei voi olla kyse mieleen jääneestä tavasta sanoa, yhtäläisyyksiä on monen lauseen verran. Sanoisin, että kopioitu on.

    VastaaPoista
  20. Harrastin ite vähän copypastea ja erottelin nuo lauseet omiksi yksiköikseen. Tekstit on kopioitu tuolta Sallan alkuperäisestä postauksesta. Poistin välistä vain sen yhden mielipiteen. Voiko joku tajuissaan oleva ihminen väittää, ettei kyse ole samasta tekstistä?!?

    Dark- ja Penhallow-sukujen muodostama klaani Prinssi Edvardin saarella joutuu melkomoiseen myllerrykseen, kun matriarkka Becky-täti kuolee ja jättää ohjeet perintömaljakon saajasta. (Salla)

    Dark- ja Penhallow-sukujen muodostama klaani joutuu melkoiseen myllerrykseen, kun Becky-täti ilmoittaa, että hänen kuolemansa jälkeen arvokkaan perintökannun saa se suvun jäsen, joka on vuoden ajan käyttäytynyt hyvin ja hänen toiveidensa mukaisesti. (Minerva)

    Vihoissa olevat aviopuolisot, nuoret rakastavaiset, vanhatpiiat ja -pojat, surevat lesket ja monet muut hahmot joutuvat ennenkuulumattomien haasteiden eteen maljakon vuoksi. - - (Salla)

    Eripuraiset aviopuolisot, nuoret rakastavaiset, vanhatpiiat, lesket, haihattelevat tytöt ja huikentelevaiset miehet saavat eteensä ennenkuulumattomia haasteita omituisen vanhan matriarkan oikusta. (Minerva)

    - - yhteisön asettamia sosiaalisia rajoja vastaan. Näitä rajoja koetellaan välillä ankarasti, kun yksi ja toinen ryhtyy toimimaan normista poikkeavalla tavalla... (Salla)

    Yhteisön asettamia sosiaalisia rajoja koetellaan välillä ankarasti, kun yksi ja toinen ryhtyy toimimaan normeista välittämättä. (Minerva)

    VastaaPoista
  21. Kiitos teille! Kirjablogiväessä on onneksi paljon kielen analysoinnista kiinnostuneita ihmisiä. Monet ovat myös kirjallisuuden tai kirjoittamisen ammattilaisia. Hyvä tietää, että monet näkevät tässä samaa kuin minä näen.

    VastaaPoista
  22. Samaa tekstiähän nämä ovat, näkeehän sen sokea Reetakin. Muokkausta on tehty, jotta ei olisi suoraan kopioitu, ts. jälkiä on yritetty peitellä. Suora sitaatti olisi toiminut paremmin, miksi sitä ei ole voitu käyttää, sehän olisi laillista ja ilmaista?? Tökerömpää on sitten vielä tuo, että kielletään, vaikka on jo jääty kiinni ja osin tunnustettukin! Aina yritän lapsille, omille ja muille, joiden kasvatukseen minulla on virkani puolesta ilo ja velvollisuus osallistua, että virheitä sattuu kaikille, mutta jos jää kiinni (ja usein jo ennenkin), kannattaa heti reilusti tunnustaa ja pyytää anteeksi. Silloin pääsee tuhannesti vähemmällä kuin kieltämällä ilmiselvän asian!

    Paha maku tästä jää, ei voi mitään.

    VastaaPoista
  23. Nimetön20.6.12

    Kustantaja ja julkaisija hyvillä tavoilla varustettuna pyytää lupaa lainaamiseen ja mainitsee lähteen. Hyvän tavan vastaisesti toimitaan yleisesti kuitenkin a) laiskuutta b) tietämättömyyttä c) suuruuden ekonomialla. Suomalaisessa ja kansainvälisessäkin kustannuskentässä on pakko kuohua, kun lähestulkoon kaikilla on mahdollisuus julkaista omiaan esimerkiksi blogien muodossa. Epävarmuustilassa pidetään kiinni vallasta ja bisneksestä joskus myös epäselvin ja -rehellisin keinoin. Toisaalta se on hyvin ymmärrettävää kun ajattelee yksilön kannalta; pahimmassa tapauksessa menee oma työ alta. Kehottaisin ottamaan vielä kerran yhteyttä Minervaan ja vaikka liittämään postiin tämän 'bad-will' -keskustelun, ottavat varmasti opiksi ja jos ovat fiksuja (kuten oikeasti ovat), tekevät hieman enemmän asian korjaamiseksi.
    Se mikä sitten on oikeasti niin omaa, että teos- tai isyyskynnys ylittyy; tekijänoikeuslautakunta antaa tarvittaessa lausunnon ja sieltä löytyy ennakkotapauksista opittavaa.
    terv kustannusalalla toimiva - viittaaja, siteeraaja, lainaaja, julkaisija

    VastaaPoista
  24. En näemmä ole täällä vielä kommentoinut, joten lisään oman korteni kekoon: kyllä tuossa minusta selvästi on kyse siitä, että kustantamon teksti on tehty sinun tekstisi pohjalta.

    Joskus joku ilmaus tai ajatus voi tarttua alitajuisestikin. Aina pelottaa omia kirjajuttuja kirjoittaessa, että jos toisen juttuja on lukenut, tulee vahingossa samanlaista tekstiä... Mutta tämä esimerkki, kolmen kohdan yhtäläisyys ja kappaleen rakenne, kyllä se kuuluu selvästi sarjaan variaatioita teemasta.

    Olen Kirsin kanssa samaa mieltä; kannattaisi todellakin Minervan ottaa hattu kouraan ja pyytää komiasti anteeksi. Kukaan kirjabloggaaja ei varmasti pahastu siteeraamisesta, mutta tämä on rip-off. Nih.

    VastaaPoista
  25. Samaa mieltä edellisten kanssa. Linkitin jutun eteenpäin Facebookissa - levitköön sana!

    VastaaPoista
  26. Kiitos kommenteista ja tsemppauksesta! :)

    VastaaPoista
  27. Nimetön21.6.12

    Otan edelleen osaa.

    Kerroin 16.6.12 tapauksistani yllä. Niissäkin ajan kulumisen yhteydessä tilannetta selitettiin ja laimennettiin ja toisessa jopa laitettiin minun syyksi, "monisteissa ei ollut selvästi nimeäni", "miksi haastat riitaa" jne, "akateemisessa maailmassa kaikki kopioivat, olet itsekin tämän kopioinut", toisessa ei kommentoitu lainkaan.

    Molemmat kopioinnit selvisivät minulle sattumalta toinen entisen työkaverin ja toinen opiskelukaverin (kyse oli graduni tekstistä) kautta, koska kumpaakaan asiaa ei selvitetty, harmittavat ne jollain tasolla vieläkin, vaikka olen päässyt niiden yli.

    Se oli laiha lohtu, että "teksti oli niin hyvää, että muillekin kelpasi", sillä kopioidut määrät olivat huomattavat. Molemissa tapauksissa oli kyse palkallisista töistä, eli henkilö, joka kopioi sai siitä ainakin välillisesti palkkaa,

    Sen jälkeen olen ollut hyvin tarkka, ja tehnyt jopa sopimuksia, eikä sitäkään kaikki ole katsonut hyvällä, mutta kahden kerran jälkeen olen yrittänyt välttää sitä kolmatta.

    Tsemppiä edelleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle! En aio jättää asiaa sikseen. Olen saanut tukea ja neuvoja monilta ihmisiltä. Toivon, että asia selviää, mieluiten toki asiallisella tavalla.

      Hyvää juhannusta sinulle ja kaikille muillekin!

      Poista
  28. Jos omaa tekstiäni julkaistaisi tällä tavalla käsiteltynä, multa olisi varmaan jäänyt se huomaamatta. Kun ei tämäkään siis mikään itsestään selvä ole, niin kuin suora kopio olisi ollut. Aikaisemmin mun aivot taisi jumittaa jotenkin, kun nyt toi Marjiksen tekemä vertailu tuntuu tosi selvältä.

    Joka tapauksessa, toivottavasti asia ratkeaa!

    VastaaPoista
  29. Pikaisena väliaikatietona: Minervalta kerrottiin että esittelytekstiä on muutettu, tämän huomaakin kun Perinnönjakajat-sivulla käy. Tämä kohotti juhannustunnelmaani kovasti. :) Palaan asiaan tarkemmin ensi viikolla.

    VastaaPoista
  30. Mielenkiintoinen, vaikkakin ikävä ilmiö ja hienoa, että jaksat nostaa asian esille ja taistella oikeuksistasi!

    Ihailen.

    VastaaPoista
  31. Katriina23.6.12

    Uskomatonta! Eikä tuo esittelytekstin muuttaminen mielestäni korjaa asiaa, tuntuu vain siltä, että yrittävät jälkikäteen peitellä asiaa ja toivovat, että sä unohdat sen tai et kehtaa jankata. Pysy tiukkana! Vähintään selkeä anteeksipyyntö on saatava.

    VastaaPoista
  32. He ovat kyllä pahoitelleet tilannetta. Enää on tuo korvausvaatimusasia. Siitä emme ole vielä samaa mieltä, mutta katsotaan miten asia etenee.

    Olen saanut paljon kommentteja ja neuvoja asiassa. Kiinnostuneille voisin vinkata Sanastosta. Se on kirjallisuuden alan tekijänoikeusjärjestö: http://www.sanasto.fi/

    VastaaPoista
  33. Nimetön25.6.12

    Minusta sinulle kyllä kuuluisi jonkinlainen korvaus, varsinkin kun esimerkiksi Bookplussalla on edelleen vanha esittelyteksti. Niitä on vaikea muuttaa jälkikäteen, joten tuskin Minerva saa tekstiäsi kokonaan pois käytöstään.

    VastaaPoista
  34. Loppu hyvin. Asiasta on sovittu tänään Minervan kanssa.

    Kiitos kaikille tukea antaneille!! Nyt voin jatkaa bloggausta iloisin mielin.

    VastaaPoista
  35. Käsittämätöntä. Hyvä, että pidät aihetta esillä - en tosiaan olisi esimerkiksi itse tajunnut hakea asianmukaista korvausta, jos en olisi lukenut aiemmista vastaavista tapauksista.

    Suosittelen kaikkia muitakin pitämään mahdollisimman kovaa meteliä. Mitä laajempaan tietoon aineiston luvattomasta käytöstä narahtamisen helppous tulee, sitä harvempi siihen sortuu.

    Ongelma ei tosiaan kosketa vain kirjoitettua tekstiä - kuvapuolelta olen kuullut, jos mahdollista, vielä häikäilemättömämpiä tapauksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hemi9.7.12

      ^Sori, Google-profiilini on näköjään sangen salamyhkäinen...

      Poista
    2. Hyvin todettu, kyllä näistä tosiaan kannattaa kertoa avoimesti, vaikka ikäviä asioita ovatkin ja eikä selvittely kovin mukavaa ole!

      Poista
  36. Luin viime kesän (2012) hyvinvoinnin aikakauslehdestä toisen ihmisen sanomana omaa blogitekstiäni. Harrastukseen liittyvä blogini on suojattu ja lukijoina hyvin rajattu määrä ihmisiä. Artikkelissa oli mainittu lajin harrastaja nimeltä. Harmittaa vietävästi kun tämä kirjallisesti ei kovinkaan lahjakas ihminen saa kaikki kehut harrastuspiirissämme eikä hän missään vaiheessa ole edes tajunnut valistaa ympäristöään (ei haastattelijalle eikä muillekaan), mistä nasevat ja sattuvat sanat ovat peräisin.

    Blogini on ollut vuoden tauolla. Sitä ovat ihmetelleet monet, mutta kerroin, että tekstin levitys ja väärinkäytökset johtavat blogin kuolemaan. Näin on nyt käynyt ja jatko on avoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kai olet antanut palautetta tälle haastateltavalle? Tekijänrikkomukset kun ovat nykyään niin yleisiä, että kaikki eivät ihan oikeasti vaan tajua toisen tekemän sisällön kunnioittamista, mutta ymmärtävät kyllä sitten jos heille joku rautalankaa vääntää. Ymmärrän kyllä harmistuksesi.

      Olen tällä viikolla seuraillut keskustelua Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloitteesta. Itse en ole aloitetta allekirjoittanut, koska en ole perehtynyt riittävästi sen enempään nykyisiin tekijänoikeussäädöksiin kuin aloitteeseenkaan. Nämä kokemukseni omien tekijänoikeuksien puolustamisesta ovat kyllä saaneet aikaan sen, että haluan lakien jatkossakin olevan tekijän enkä kopioijan puolella.

      Poista
  37. Jep, huomautin asiasta "ystävälleni". Hän loukkaantui huomautuksestani kun hän kuulemma ajattelee täsmälleen niin, mutta ei osannut itse asiaa muokata sanottavaansa kohdilleen ja saihan tekstini laajemman lukijakunnan. Kerroin, että hyviin tapoihin kuuluu lähteen mainitseminen siitäkin huolimatta, että blogini ei ole julkisesti luettavissa ja että hän olisi voinut kertoa treenikaverin kirjoittaneen asiasta näin blogissaan.

    Minäkään en ole sitä allekirjoittanut, vaikka monelta taholta siihen on tullut vinkkauksia, mm. tieteellisen tutkimustyön käyttäjien kesken.

    Kun työkseni vahdin ettei asiakkaani kopioi, tulosta ja tallenna julkaisuja eri muodoissa säänntöjen vastaisesti, en ole valmis antamaan piiruakaan periksi nykyistä lainsäädäntöä höllemmälle poikkeuspolitiikalle.

    Joskus tuntuu, että rautalanka loppuu kesken, vaikka kuinka yrittäisi selittää, että jonkun toisen tekemä on kuin lelu, jonka se toinen on hankkinut käyttöönsä. Sinä et sitä saa ottaa, etkä maalata vihreäksi, vaikka kuinka haluaisit.

    Yleensä ihmiset ymmärtävät tilanteen siinä vaiheessa kun pyydän heidän luottokorttiaan lainaksi ostaakseni sillä jotain kallista heidän laskuunsa. Se on jotain niin henkilökohtaista ja OMAA, vaivalla ansaittua, että tekijänoikeuskysymyksiäkin aletaan ymmärtää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä esimerkki tuo luottokortti. Toivottavasti "ystävällesi" jäi asia edes takaraivoon kytemään. Loukkaantuminen on toki ensireaktio, eihän kenestäkään ole kiva tulla syytetyksi, vaikka olisi täysin oikeudenmukainenkin syytös. Tsempit sinulle siis ja "ystäväsi" miettiköön asiaa jatkossakin"

      Poista