 |
| Kuva: Orion Publishing Group |
Olen True Blood -tv-sarjasta kirjoittaessani kertonut, etten ole halunnut ahmia Sookie Stackhousesta kertovia kirjoja, koska haluan nautiskella hyvasta tv-sarjasta. Mina innostun tv-sarjoista paljon harvemmin kuin kirjoista... Sookie-kirjoja on kuitenkin luettu blogeissa ahkerasti, viimeksi linkittamieni lisaksi ainakin Hanna M. ja Hreathemus ovat lukeneet ja bloganneet paljon. Niinpa olin selvasti saanut riittavasti aivopesua, kun kirjakaupassa tsekkasin Charlaine Harrisin saatavilla olevat kirjat.
A Touch of Dead tuli valituksi siksi, etta siina on Sookie-novelleja. Ajattelin etta novelleista saa maistiaisen Harrisin kirjallisesta tyylista, mutta ei joudu minkaan ison juonikuvion keskelle, vaan tarinoiden pitaa toimia itsenaisina kokonaisuuksina. Mukaan mahtuu viisi eri aikoina kirjoitettua novellia: Fairy Dust, Dracula Night, One Word Answer, Lucky ja Gift Wrap.
Blogikeskusteluissa on esitetty, etta sarjan suomennokset saavat kirjat vaikuttamaan enemman teinikirjallisuudelta kuin alkukielella. Mene tieda, aika teinikirjallisuudelta tama minusta nytkin vaikutti, siis sellaiselta johon on helppo hurahtaa murrosikaisena ja kokea suuria tunteita sarjan henkiloiden kanssa. Aika lahella kioskikirjallisuutta liikutaan - stereotypioita vilisee, logiikan aukkoja loytaa jopa minunkaltaiseni kiitollisen hyvauskoinen lukija ja henkilokuvauksen paapaino on luetella eri hahmojen hiusten ja silmien vareja. Novelleissa enimmakseen ratkotaan rikoksia - seka rikokset etta niiden selviaminen ovat lahinna Mikki Hiiren seikkailujen tasoa.
Vaan ymmarranpa silti hyvin, miksi sarjasta on tullut maailmanmenestys. Jotain koukuttavaa Harrisin tyylissa tosiaan on, sen verran hanakasti minakin nama tarinat ahmaisin. Vampyyreja, ihmissusia, keijuja ja muita yliluonnollisia otuksia viliseva miljoo on kiehtova - ja vampyyri Eric Northman on tosiaan syotavan ihana...
Sain mita halusin - maistiaisen Harrisilta, nyt voinkin rauhassa punnita, pitaisiko minun sittenkin ryhtya lukemaan koko sarjaa alusta asti. Huikean tuottelias kirjailija Harris on, tsekatkaa vaikka bibliografia.
Tekstit
Onneksi tulkitsit tämän kehuista huolimatta teinikirjallisuudeksi! Luin kirjoituksesi jo lomalla, mutta silloin jäi kommentoimatta. Olin kuitenkin huojentunut, että olit tätä mieltä: luotan mielipiteeseesi ja kun se oli tällainen, minun ei edelleenkään tarvitse tutustua Harrisiin. ;)
VastaaPoistaNämä novellit on kai alunperin julkaistu jossain kokoelmissa tms. Joten ymmärrän tavallaan, että Harris haluaa esitellä henkilöt siten, että myös uusi lukija pääsee kyytiin. Mutta tässä alkoi jo tuntua toistolta, kun joka ikisessä tarinassa kuvaillaan Sookien pitkää vaaleaa tukkaa ja sen kiinnittämistä poninhännälle ennen töihin menoa! :)
VastaaPoistaMinusta Harrisin Sookie-sarja on (teinimäisyydestään huolimatta) harvinaisen hyvää ja viihdyttävää luettavaa lajissaan.
VastaaPoistaEn oikein tiedä, mikä hänen tyylistään tekee niin koukuttavaa, mutta tosiasia on, että olen lukenut kaikki saatavilla olevat osat (englanniksi). Moni muu vastaava sarja on jäänyt yhteen osaan ja senkin aikana olen tuskissani huokaillut olevani liian vanha sitä lukemaan...
Kyllä mäkin olen pyöritellyt mielessäni että rupeaisinko lukemaan koko sarjaa vai en, eli tosiaan koukkuja on. Mutta kun en millään haluaisi latistaa tv-sarjan katsomistani, niin voi helposti käydä jos rupeaa liikaa vertaamaan tv-sarjan käänteitä kirjaan. Kun tosiaan koukutun tv-sarjoihin huomattavasti harvemmin kuin kirjoihin, haluaisin pitää katsomiskokemuksestani kiinni. :)
VastaaPoista