maanantai 4. elokuuta 2014

Mike Carey - Bill Willingham - Peter Gross - Mark Buckingham: The Unwritten Fables

Kansi: Vertigo
The Unwrittenin ja Fablesin crossover-albumia olin odottanut kuin hullu puuroa, mutta silti maltoin hieman säästellä tämän lukemista. Sarja ilmestyy The Unwritten vol. 9 -kokoelmana, eli Tom Taylorin tarina on himpan verran painavampi kuin Fablesien. Tämä näkyy siinäkin, että Mike Careyllä on suurempi kirjoittajavastuu kuin Bill Willinghamilla, samoin Peter Grossin piirrosjälki näkyy vahvempana kuin Mark Buckinghamin.

Ensi alkuun tarina olikin aika vetävä. Seikkailu sijoittuu Fables-kronologiassa jo taakse jääneeseen aikaan. Tom Taylor putkahtaa mukaan ensin Tomina, mutta sittemmin Tommy, Sue ja Peter astuvat esiin.

Mutta mitä pitemmälle luin, sitä epäuskoisemmaksi tulin. Porukkaa kuoli niin paljon, että aloin epäillä lopussa odottavan "se olikin vain unta" -tyyppisen ratkaisun. Ja hieman sen tapainen päätös albumissa olikin.

Siinä missä The Great Fables Crossover oli kieli poskessa kirjoitettua hupaisaa viihdettä, The Unwritten Fables oli enimmäkseen synkkää ja veristä touhua. Carey kohtelee Willinghamin henkilöitä enimmäkseen kunnioittavasti, mutta välillä hieman lipsutaan. Olin pettynyt, kun rauhaarakastava Sammakkoprinssi tarttui taas miekkaan. Ja tappaminen meni niin makaaberiksi, että uskottavuus karkasi väkisinkin.

Joten valitettavasti The Unwritten Fables onnistui pikemminkin toteuttamaan sekaseikkailujen tylsimmät puolet. Fablesiin ei tullut mitään uutta ja The Unwritteninkin osalta tarina vaikutti jäävän harha-askeleeksi.

Seuraava The Unwrittenin kokooma-albumi ilmestyy jo lokakuussa, ollen nimeltään The War Stories. Mutta kuvauksen perusteella vaikuttaa siltä, että siinäkin on kyse joistakin erikoisjaksoista nimeltä The Unwritten Apocalypse. Onkohan tässä mopo karkaamassa kokonaan? No, se jää nähtäväksi. Tommy Taylor and the Ship That Sank Twice oli mainio erikoisjakso, mutta tämä The Unwritten Fables oli kyllä pannukakku.

2 kommenttia:

  1. Kirjoittelin tässä juuri The Unwrittenista huomiselle juttua, mutta en mennyt osakohtaiseen analyysiin.. piti siis tulla erikseen tänne kommentoimaan, että olen tästä osasta aika tavalla samaa mieltä. Olen tainnut missata monta osaa Fablesia (koska se yksi oli jo niin surullinen että sarja alkoi vähän masentaa...) mutta tämän miksaus tuntui karhunpalvelukselta molemmille sarjoille. Räiskintää ja mäiskintää oli jotenkin suhteettoman paljon.

    Orpheuksesta sen sijaan pidin, ja The War of Words oli minusta hienolla tavalla dramaattinen. Pullmanista on tullut kiinnostava hahmo :D

    Tuleva osaa odotellessa... tilaus on jo tehty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, cross overit eivät aina toimi... toki hyviäkin esimerkkejä joskus tulee vastaan. Kävinkin juuri lukemassa ja kommentoimassa koostejuttusi. :)

      Poista