 |
| Kansi: Alma Insights. |
Tarkastuslautakunnalla on tärkeä tehtävä toiminnan tuloksellisuuden arvioinnissa. Lautakunnan on arvioitava, ovatko valtuuston tilikaudelle asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla.
Kuten aiemmin mainitsin, pääsin aloittamaan kunnanvaltuutetun luottamustoimen tänä vuonna. Kun etsin sopivaa luettavaa kunnanvaltuuston toimintaan liittyen, nousi esiin Heikki Harjulan ja Kari Prättälän kirjaa Kuntalaki – taustat ja tulkinnat. Tämä onkin ilmeisesti oikea kunnanvaltuutetun luottoteos, sillä teosta suositteli myös FCG:n kouluttaja, jonka koulutukseen pääsin valtuutettuna osallistumaan. Kouluttaja korosti, että valtuutetun ei ole pakko osata kunnallislainsäädäntöä viimeistä pilkkua myöten ulkoa, mutta jos asiaan haluaa perehtyä, kannattaa lukea Harjulan ja Prättälän kirjaa.
Luettavaa teoksessa riittää, sillä uusimmassa, tänä vuonna ilmestyneessä painoksessa on yli tuhat sivua. Kirjoittajat kertovat esipuheessaan, että ensimmäisessä 1990-luvulla ilmestyneessä painoksessa oli viitisensataa sivua. Kuntaa koskevaa lainsäädäntöä on toki uudistettu kolmen vuosikymmenen aikana, mutta olisiko sivumäärän kasvamisessa osin kyse siitäkin, että kirjoittajat ovat pystyneet rakentamaan uusia tulkintoja vanhojen päälle.
Aloitin lukemisen minua eniten koskevista asioista. Pääsin tarkastuslautakuntaan, joten ensimmäisenä luin tarkastuslautakunnan toimintaa koskevat luvut. Sen jälkeen luin strategiaa käsittelevän luvun. Mielestäni kunnanvaltuuston nelivuotisen toimintakauden alussa olisi järkevä varmistaa, että uusi valtuusto on kärryillä siitä, millainen voimassaoleva strategia on, tarvitseeko strategisia tavoitteita hienosäätää ja milloin pitää valmistautua strategian uusimiseen. Lisäksi näin alkukaudesta valtuutettujen kuuluu ilmoittaa sidonnaisuutensa, joten etsin kirjasta myös sidonnaisuuksien ilmoittamista koskevan luvun. Sidonnaisuusilmoitukset tulevat tarkastuslautakunnan tarkastettavaksi eli minun pitää osata sekä ilmoittaa omat sidonnaisuuteni että arvioida lautakunnassa muiden ilmoituksia.
Kuntalaki – taustat ja tulkinnat todella tarjosi nimensä mukaisesti sekä taustoitusta että tulkintaa näistä asioista. Esimerkiksi sidonnaisuusilmoitus on suhteellisen uusi velvoite, jonka taustalla on ollut lisätä kunnan päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Opin myös, että kunnan täytyy ylläpitää julkista sidonnaisuusrekisteriä, jollaista en ole ymmärtänyt etsiä luettavaksi tätä ennen, koska en ole sellaisen olemassaolosta tiennyt.
Myös kuntastrategiaa koskeva lainsäädäntö on Harjulan ja Prättälän mukaan uudistunut viime vuosikymmeninä monin tavoin. Nykyisen lainsäädännön pyrkimys on ollut selkeyttää suunnittelua ja nivoa strateginen suunnittelu ja taloussuunnittelu tiukasti yhteen. Tämähän on loogista: jos strategiassa jokin osa-alue valitaan kunnan kehittämisen painopisteeksi, on luonnollista että tätä painopistettä myös priorisoidaan talousarviossa. Jos taas strategiassa tärkeimmiksi nimetyt toiminnot jäisivät talousarviossa jonon hännille, olisi taloudellinen ohjaaminen ristiriidassa strategian kanssa. Toki on mahdollista, että kunta on nostanut strategiansa kärkeen asioita, joilla ei ole lainkaan taloudellista ulottuvuutta, mutta mahtaako tällainen olla kovin tarkoituksenmukaista.
Kuntastrategia on otettava huomioon kunnan talousarvion ja -suunnitelman laatimisessa, joten tässä mielessä sillä on välillisesti oikeudellista sitovuutta, kirjoittavat Harjula ja Prättälä. Olen lukenut kotikuntani muutaman aiemman arviointikertomuksen, ja juuri tähän seikkaan kiinnitettiin huomiota sellaisena vuonna, jolloin strategia oli juuri uusittu. Arviointikertomuksessa huomautettiin, että tarkastajien oli vaikea saada selkoa, oliko toiminnassa otettu huomioon vasta uusittu strategia vai mentiinkö vanhan strategian varassa.
Lisäksi arviointikertomuksissa on saattanut lukea esimerkiksi niin, että arvioinnin kohteesta ei löydy tietoa tilinpäätöksessä. Koska strategia on yllämainitun mukaan otettava huomioon taloussuunnittelussa, olisi loogista että myös tilinpäätös voitaisiin kirjoittaa niin, että strategia huomioitaisiin tuloksen erittelyssä. Tähän asiaan selvästi kannattaa kiinnittää huomiota tarkastustoimikunnassa.
Koska valtuustokausi kestää neljä vuotta, on kaudessa yhteensä noin 1461 päivää, jos oletetaan että mukaan osuu yksi karkausvuosi. Kuntalaki-kirjassa on 1068 sivua, eli riittäisi että lukisi vajaan sivun päivässä, niin ehtisi kirjan loppuun valtuustokauden päättyessä. Jos valtuutettuna optimisesti ennustaisi itselleen jatkokautta, riittäisi ensimmäisen kauden aikana lukea alle puoli sivua päivässä, niin pääsisi toisen kauden lopussa kirjan loppuun. Ei mahdoton tehtävä ollenkaan!
Kuntalaki – taustat ja tulkinnat todella tarjoaa nimensä mukaisesti kunnan toiminnasta sekä taustaa että tulkintaa. Lainsäädäntö ei synny tyhjästä, vaan ajan ja arvojen mukaan lainsäätäjät ovat yleensä tavoitelleet jonkin tarkoituksen toteutumista lakeja uudistaessaan. Tämän taustatyön kuvaaminen auttaa näkemään kuntalain yksityiskohdat kokonaisuuden osana.
Minun todennäköisesti kannattaa esimerkiksi esityslistan saatuani käyttää hetki siihen, että etsin Kuntalaista asiaa käsittelevät kohdat ja luen ne. Tällä tavalla kunnallislainsäädännön tietoa voisi opiskella sopivissa palasissa ja kykenisin ymmärtämään esityslistalla olevien asioiden merkityksen paremmin.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti