lauantai 16. lokakuuta 2021

Ilkka Teerijoki: Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917-1918

Hämeenlinnassa oltiin 28. päivänä vielä odottavalla kannalla. Arvi A. Karisto kirjoitti päiväkirjaansa: "Näyttää kuin Hämeenlinnan ominainen rauhallisuus ei pääsisi häiriytymään, vaikka tiedetään, tai paremmin aavistetaan muualla jotain ihmeellistä tapahtuvaksi."
 
Näin Ilkka Teerijoki siteeraa hämeenlinnalaista kustantajaa ja kaupunginvaltuutettua Arvi A. Karistoa, joka piti päiväkirjaa Suomen sisällissodan aikana. Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917-1918 sai alkunsa Teerijoen luentosarjasta. Kirja voitti Vuoden kotiseututeoksen palkinnon vuonna 2018.
 
Mediassa kirjoitettiin paljon sisällissodasta vuonna 2018 ja alan tuntea lyhyen mutta julman sisällissodan vaiheet kohtuullisen hyvin. Tällainen syväsukellus sisällissodan vaiheisiin rajatulla maantieteelliseellä alueella oli todella kiinnostavaa luettavaa. Hämeenlinna säästyi pitkäkestoisilta sotatoimilta, mutta erityisesti vankileirit välittömästi sodan jälkeen jättivät jälkensä. Samoin useat sodan huomattavimmista taisteluista käytiin Hämeenlinnan lähistöllä siinä vaiheessa, kun valkoiset olivat vallanneet Tampereen ja punaiset yrittivät pakoon Pietaria kohti. Esimerkiksi punaisiin kuuluneen Valkeakosken naiskaartin - josta Anneli Kanto on kirjoittanut huikean romaaninsa Veriruusut - muistomerkki sijaitsee Hauholla. 
 
Teerijoki kirjoittaa hieman kuivakasti mutta jäsennellysti ja selkeästi. Erilaisia tilastotietoja löytyy kiitettävästi, esimerkiksi listat sodan jälkeen kerätystä takavarikoidusta omaisuudesta ovat mielenkiintoista luettavaa. Kirjan hieno kuvitus vie teoksen tavanomaista historiikkia paljon korkeammalle tasolle. Teerijoki kiittää Hämeenlinnan kaupunginmuseota ja museonjohtaja Tuulia Tuomea kuvamateriaalista. Monet kuvista ovat kirjakauppias Enok Rytkösen ottamia. Myös valokuvaaja Evelina Stierin kuvia on paljon.

Kirja vilisee kiinnostavia ja usein traagisia ihmiskohtaloita. Millainen ihminen mahtoi olla hauholainen 18-vuotias palvelijatar Iida Laaksonen, joka sai sodan jälkeen kahdeksan vuoden tuomion? Tai renkolainen sekatyöläinen Iida Hakala, joka sai 12 vuoden tuomion? Entä millainen oli pastorin rouva Helenius, joka vapunpäivänä allekirjoitti vetoomuksen, jossa pyysi kymmenelle Lepaan tilalla työskennelleelle mahdollisimman lievää rangaistusta pitkän ja moitteettoman palvelusuran vuoksi?

Lähde- ja kirjallisuusluettelo on pitkä ja tapahtumapaikkojen perusteella voisi lähteä tutkimaan sodan jälkiä omin päin. Kirjan kustantanut Hämeenlinna-Seura ry. on tehnyt hienoa työtä paikallishistorian julkaisemisen eteen. Lainasin tämän kirjan kirjastosta, mutta luettuani kirjan kävin ostamassa oman kappaleen. 

4 kommenttia:

  1. Kiitos kirjan esittelystä. Onpa tärkeä ja kiinnostava kirja. Hyvää työtä tekee paikallisseura, kun tallentaa palasen paikkakunnan arvokasta historiaa.

    VastaaPoista
  2. Todella hieno teko, että tällainen teos on saatu aikaan! Ei ihme, että on voittanut palkinnonkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota kuvituksen merkitystä jaksan kiitellä. Kirja todella heräsi eloon valokuva-aineiston kautta ja tuntuu huikealta, että tällainen määrä tasokkaita valokuvia on tuona aikana otettu ja talletettu.

      Poista