keskiviikko 5. elokuuta 2009

Jude Deveraux: Tunteiden talo

Hömpännälkään luin vanhan tutun kirjan, Jude Deveraux'n Tunteiden talon. Ja oli taas kerran ihana lukukokemus! Pari kolme kertaa ennenkin olen kirjan lukenut, joten nyt maltoin lukea kiirehtimättä. Tosin lukeminen vei silti mukanaan niin, että luin suurimman osan kirjasta yhden illan aikana.

Tämä on todellista laatuviihdettä - taattua hyvän mielen lukemista, jossa kuitenkin on todellisia tunteita ja tosielämän asetelmia niin paljon mukana, että samaistumispintaa löytyy jokaiselle. Pintaa on kuorrutettu sen verran luksuksella ja mystiikalla, että lukija viihtyy. Kirja kertoo kolmesta nelikymmenvuotispäiväänsä lähestyvästä naisesta, Madisonista, Elliestä ja Lesleystä, jotka kokoontuvat syntymäpäivän aattona kertomaan kuulumisiaan. Kuvankauniista Madisonista piti nuorena tulla malli, sutjakasta Lesleystä tanssija ja älykkäästä ja taiteellisesta Elliestä taidemaalari. Mutta oliko kukaan saavuttanut unelmiaan - ja jos ajassa voisi palata taaksepäin, toisiko toinen yritys onnen?

Deveraux kääntää hömppäkirjallisuuden kliseet taitavasti ympäri. Madison on kultahiuksinen kaunotar, jota katsoessa miehet sekoavat, mutta kauneus onkin taakka eikä etu. Ellie taas on ollut onnekas ja saanut huiman omaisuuden, mutta rikkaus aiheuttaakin paljon huolta ja päänvaivaa, kun petollinen aviomies nylkee hänet putipuhtaaksi avioero-oikeudenkäynnissä. Eikä Lesleystäkään tanssijaa tullut, vaan periamerikkalainen kotirouva, joka leipoo lähiötalossa pikkuleipiä ja koettaa pärjätä välinpitämättömän aviomiehen ja teini-ikäisten lasten kanssa.

Kirjassa seurataan monia aikatasoja, ensin siten, että naiset muistelevat nuoruuttaan. Sitten pistetään pakka sekaisin - naiset tapaavat meedion, joka pystyy lähettämään heidät menneisyydessä taaksepäin ja jokainen saa toisen mahdollisuuden. Kukin käyttää tämän omalla tavallaan.

Pinnan alta löytyy lempeää kritisointia esimerkiksi naisille tyypillistä uhrautuvuutta kohtaan. Jokainen lahjakas nuori nainen on omalla tavallaan hukannut lahjansa miehen vuoksi. Madisonista oli tullut halvaantuneen, kiukkuisen aviomiehen omaishoitaja. Ellie yritti tasoittaa tietä lahjakkaan, mutta itseään väärinymmärrettynä pitävän muusikkomiehen tieltä ja Lesley oli päätynyt naimisiin ensimmäisen lukioaikaisen poikaystävänsä kanssa ja pohti, olisiko nuorena pitänyt hankkia edes hieman muita kokemuksia. Samoin Deveraux leikittelee Ellien kohdalla kirjailijakliseillä: millaista on nousta Amerikassa huiman suosituksi bestseller-kirjailijaksi, miten taas käy jos suosion huipulta putoaa yhtä nopeasti alas?

Kirjan suomentaja Leila Koivukangas tekee kohtalaisen hyvää jälkeä, muutamassa kohdassa kieli hieman onnahtaa. Aivan hyvin tämän voisi lukea englanniksikin, kirja on ilmestynyt alun perin vuonna 2001 nimellä Summerhouse. Vuonna 2008 on näköjään julkaistu eräänlainen jatko-osa, Return to Summerhouse, jossa on kylläkin eri päähenkilöt mutta sama idea kolmesta menneisyyteen lähettävästä naisesta. Amazon.comin lukija-arvostelut olivat suurimmaksi osaksi hieman pettyneitä, joten en taida hinkua mitenkään kiireellä tuota jatko-osaa lukemaan. Tätä Tunteiden taloa sen sijaan voin suositella enemmän kuin lämpimästi sydämeenkäypää lukemista kaipaaville!

6 kommenttia:

  1. Hömpän helmiin :)?

    VastaaPoista
  2. Nimetön7.11.09

    Deveraux'lla on ilmeisesti tapa käyttää näissä "amerikkalaisissa" kirjoissaan (jotka siis eivät sijoitu Ylämaahan tai muutenkaan vanhaan aikaan) tuollaista kummallista ja epärealististakin juonenkäännettä? Arvelin vain, kun nyt luin tämän (ja pidin siitä kyllä) sekä sitten Villiorkidean, jossa oli se paholaisteema. Se on minusta aika kummallista, mutta eivätpä nuo kirjoja varsinaisesti pilaa, olihan tuo meedio-käänne ihan toimiva.

    -almafiina

    VastaaPoista
  3. Nimetön10.3.10

    Hei Salla
    Minä sain tänään kirjastosta Tämän Deverauxin Tunteiden talon. Vaikuttaa ihan hyvältä kirjalta. Pitäisi Jude Deverauxin Perijätär.

    Oletko sinä lukenut Perijätär kirjan?

    VastaaPoista
  4. Perijätärtä en muista lukeneeni. Onkohan se niitä vanhoja suomennoksia? Täytyy tarkastaa tilanne, jos kirja kohdall osuu.

    VastaaPoista
  5. Hei Salla
    Nyt minulla on kirjastosta lainassa Jude Deverauxin Tunteiden talo kirja. Varmasti hyvä kirja. Minä pidän myös paljon Jude Deverauxin kirjoista. Deveraux on sopiva kirjailija hömpän nälkään. Deverauxia minä luen mielummin kuin vaikkapa Danielle Steelia tai Nora Robertsia.

    VastaaPoista
  6. Hei Salla

    Minä pidän myös laatuhömpästä. Ja Deveraux on hyvä kirjailija hömpän nälkään. Deverauxilla onkin hyviä kirjoja.

    VastaaPoista