Kuuntelimme perheen kanssa autossa Siri Kolun Me Rosvolat. Tarina taitaa olla tuttu jo monille, mutta kerrataan alkuasetelma: 10-vuotias Vilja on kesälomamatkalla perheensä kanssa, kun maantierosvot pysäyttävät auton ja sieppaavat Viljan mukaansa. Rosvolan perheen matkassa Vilja päätyy huimiin seikkailuihin koko kesäksi.
Äänikirja on Hannu-Pekka Björkmanin lukema. Koska kirjan päähenkilö on kouluikäinen tyttö, ihmettelin alussa miksi lukijaksi oli valittu mies, mutta jossain vaiheessa annoin periksi, sillä Björkman luki kirjan kiitettävällä taidolla. Vilkaisin jo jatko-osien äänikirjaversioiden lukijaa ja seuraavan osan lukijana on Elsa Saisio. Ilmeisesti äänityksestä vastaavat tahot ovat itsekin miettineet roolituksen mielekkyyden uusiksi.
Siri Kolun Me Rosvolat voitti Otavan ja Kinoproduction Oy:n lastenromaani- ja elokuvakirjoituskilpailun syksyllä 2009. Kirja ilmestyi vuonna 2010 ja elokuva vuonna 2014. Olen joskus jälkikasvun sairastaessa näyttänyt Marjut Komulaisen ohjaaman elokuvan YLE Areenasta. Elokuva jäi mieleeni "ihan ookoona", parhaiten mieleen jäi Lotta Lehtikarin mainio roolityö rosvoperheen äitinä Hildana.
Me Rosvolat on peräti viiden cd-levyn mittainen, ehdottomasti pisimmästä päästä kuuntelemiamme lastenkirjoja. Kirjassa on pitempiä ja monimutkaisempia juonenkäänteitä kuin elokuvassa ja enemmän aikaa syventyä. Tarina veti paljon paremmin kuin olin elokuvaversion perusteella odottanut. Jossakin vaiheessa alkoi tuntua, että Me Rosvolat taitaa olla uusi suomalainen lastenkirjaklassikko. Tämä on rohkea julistus, kun kirjalla on ikää vasta reilut kymmenen vuotta, mutta en taida olla mielipiteeni kanssa yksin. Me Rosvolat voitti vuoden 2010 Finlandia Juniorin. Vuonna 2012 se voitti Hollannissa ulkomaisten lastenkirjojen Die Zilveren Griffel -palkinnon. Lisäksi jatko-osa Me Rosvolat ja konnakaraoke voitti Isossa-Britanniassa PEN Translates -palkinnon yhtenä 21:stä käännöskirjasta vuonna 2022.
Mikä tekee Me Rosvoloista näin hyvän lastenkirjan? Esitän muutaman perustelun.
Rinnakkaismaailma
Monessa lastenkirjassa päähenkilö löytää tiensä rinnakkaismaailmaan, jossa hän seikkailee itsenäisesti, ilman vanhempiaan. Me Rosvoloissa rinnakkaismaailmaan ei kuljeta vaatekaapin tai salakäytävien kanssa, mutta rosvojen Suomi näyttää silti ihan erilaiselta kuin päähenkilö Viljan arkinen, tuttu Suomi. Rosvoilla on omia sääntöjä ja tapoja, kilpailuja ja klaaneja. Kolu kutoo hämmästyttävän hienosti yhteen tutun arjen ja mielikuvituksellisen rosvoelämän. Jopa rosvojen taustatarina on samaan aikaan yhteiskunnallis-realistinen että vähän maagisen tuntuinen.
Raikas stereotypioiden purkaminen
Me Rosvoloiden henkilöhahmot on hienosti kirjoitettu tasapainottamaan vanhoja, paikoin vahingollisia stereotyyppejä. Esimerkiksi perheen äiti Hilda ajaa rosvoautoa ja on kuskina rämäpäinen. Rosvoloiden Hele-tyttö on johtajatyyppiä ja kiinnostunut taistelutaidoista ja tekniikasta. Vilja on varsin perinteinen kiltti, pikkutarkka perhetyttö, mutta tätäkään ei nähdä negatiivisena ominaisuutena, vaan Viljasta tulee rosvoperheen aivot ominaisuuksiensa ansiosta.
Seikkailun ja arjen yhdistäminen
Rosvolat ajelevat rosvoautollaan pikkuteitä ja pysähtyvät vähän väliä uimaan tai syömään eväitä. Tällainen arkipuuha tuntuu samastuttavalta ja tutulta, mutta seikkailun tuntu tulee jo siitä, että yöllä voi olla kylmä tai ruoka voi loppua.
Maantierosvoilun konsepti tuo mieleen klassiset merirosvoseikkailut. Kolu onnistuu myös luomaan jännittävän tunnelman, vaikka kirjassa ei kuvata mitään liian pelottavaa. Kirja ei ole pienillekään kuuntelijoille liian hurja, mutta aikuinen pystyy tulkitsemaan rivien välistä kaikenlaisia tosielämän uhkia, vaikkapa syrjäytymistä.
Sadun taika toimii siinäkin, että jatkuvasta ajelusta ja melko vaatimattomista ryöstösaaliista huolimatta auton tankkaaminen ei ole Rosvoloille mikään ongelma. Tosielämässä autoilurosvous olisi äkkiä kannattamatonta ihan jo nykyisten polttoainehintojen vuoksi. Kirja lisäsi joka tapauksessa halua tehdä kelien lämmitessä uimaretkiä uusille rannoille - autolla tai ilman.
Rosvoloiden taru on jatkunut jo useamman kirjan verran - täytyypä jatkaa seikkailun parissa joko kuunnellen tai lukien tai molempia. Onnittelen Siri Kolua upeasta, kansainvälisestä lastenkirjailijan urasta!
