tag:blogger.com,1999:blog-24307785.post115498285256661124..comments2024-03-28T09:25:22.021+02:00Comments on Sallan lukupäiväkirja: Pirjo Rissanen: PosliinihäätSallahttp://www.blogger.com/profile/07838210069839267452noreply@blogger.comBlogger6125tag:blogger.com,1999:blog-24307785.post-85089325560787547802010-03-13T12:57:50.869+02:002010-03-13T12:57:50.869+02:00Olen lukenut nekin. :) Olen tainnut lukea kaikki R...Olen lukenut nekin. :) Olen tainnut lukea kaikki Rissasen aikuisromaanit ja pitänyt niistä kovasti. Onneksi on ilmestynyt taas uusi!Sallahttps://www.blogger.com/profile/07838210069839267452noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24307785.post-40784301774924093222010-03-10T13:44:23.943+02:002010-03-10T13:44:23.943+02:00Hei Salla
Lainasin kirjastosta myös pari Pirjo Ris...Hei Salla<br />Lainasin kirjastosta myös pari Pirjo Rissasen kirjaa. Sun ystäväsi armaasi Paju pieni Oletko sinä lukenut nämä kirjat?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24307785.post-80728885185395971252010-02-28T19:02:04.260+02:002010-02-28T19:02:04.260+02:00Heippa! Olen lukenut Sielunsisaret, arvio löytyy t...Heippa! Olen lukenut Sielunsisaret, arvio löytyy tuosta pdf-linkistä jonka laitoin bloggauksen loppuun. Olenkin ihmetellyt milloin Rissaselta tulee uusi kirja, ja nyt kun katsoin Googlesta, niin näköjään ihan äskettäin on julkaistu uusi romaani Muistot. Se pitää lukea!Sallahttps://www.blogger.com/profile/07838210069839267452noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24307785.post-73858642502262680442010-02-25T21:27:49.192+02:002010-02-25T21:27:49.192+02:00Hei Salla
Minulla juuri tällä hetkellä menossa Pir...Hei Salla<br />Minulla juuri tällä hetkellä menossa Pirjo Rissasen Posliinihäät. Minä pidän myös Pirjo Rissasen kirjoista Rissasen kirjat ovat niin elämänmakuisia ja uskottavia. Minä lainasin myös Pirjo Rissasen Sielunsisaret joka on jatkoa Posliinihäät kirjalle. Oletko sinä lukenut Sielunsisaret?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24307785.post-51865927556257569012009-07-21T06:51:33.055+03:002009-07-21T06:51:33.055+03:00Kiitos pitkästä kommentista! Kyllä Rissasen kirjoj...Kiitos pitkästä kommentista! Kyllä Rissasen kirjojen kanssa aika tosiaan hurahtaa salamannopeasti!<br /><br />Olen tuon Vanikan palat joskus lukenut, ilmeisesti ajalta ennen blogin aloittamista. Ihan ok kirja, muutamia aika hurjia kohtauksia siihen oli saatu, pikku-Anteron taiteellisuus ja isän sotilaallisuus eivät aina niin sopineet yksiin.Sallahttps://www.blogger.com/profile/07838210069839267452noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-24307785.post-5243857420298411392009-07-20T16:27:39.306+03:002009-07-20T16:27:39.306+03:00Luin tämän joku aika sitten, tässä kesällä kuitenk...Luin tämän joku aika sitten, tässä kesällä kuitenkin. Olin mummolassa yötä ja huomasin teoksen hänen kirjastokirjapinossaan. Äitinikin oli kehunut kirjailijaa ja suositellut häntä minulle. No, eipä siinä kummempaa lukemista tainnut olla, joten tartuin kirjaan ja silloin iltapäivällä lopetin sen ja lopetin seuraavan päivän iltapäivällä. Erittäin vetävä kirja siis!<br />Kirja oli paikka paikoin ahdistavakin; miten voi päätyä tilanteeseen, jossa ei tunnu tuntevan edes omaa miestään? Miksi suku ja perhe on täynnä salaisuuksia, joista ei puhuta?<br />Ja kun Mikonmäet löytävät Ineksen talosta kasapäin mätäneviä kalmanliljoja (vai mitä valkoliljoja ne nyt oikealta nimeltä ovatkaan, ne hautajaiskukat kumminkin), myönnän että sydänalassa hypähti säikähdyksestä.<br /><br />Kun tämä päähenkilö tapasi tulevan tyttöpuolensa ja tyttö selitti miten hän odottaa äitiään, vaikkei tämä koskaan ole tullut, kyyneleet valuivat jo virtanaan poskilla. Olen lapsesta asti itkenyt tuollaisille tilanteille, mm. Pojan ja ilveksen Tomille ja eräällä Peppi Pitkätossu-videolla pepille, joka lähettää terveisiä äidilleen, joka "on enkelinä Taivaassa".<br />En oikein ymmärrä, että mistä se johtuu, itselläni on aina ollut isä ja äiti elämässä, turvallinen ja onnellinen lapsuus jne. Tai ehkäpä se johtuukin siitä: kun on itsellä niin onnelisesti, on kamalaa lukea surullisista kohtaloista.<br /><br />Oho, tulipa jaaritusta. Ai niin, se kohtaus päähenkilön siskon kanssa oli mainio. Nauratti kamalasti siskon kertoessa edesmenneestä miehestään, kun tämä ensin haukkui tämän ja sitten kuitenkin itki ikäväänsä. Ja mietti, mitäköhän olisi tapahtunut, jos hän kesken ristikon täytön olisi sohvalla pamauttanut: Minä rakastan sinua. No, eihän sellaiselle saisi kai nauraa, mutta minkäs sitä luonnolleen mahtaa.:)<br />PS: Oletko lukenut Hannu Väisäsen Vanikan palat? Luulen, että se olisi sinun mieleesi, mitä nyt olen blogiasi lueskellut. Jos et, niin se on mustalla huumorilla maustettu kuvaus pikku pojan elämästä sodan jälkeisessä Suomessa. Lasten äidin hautajaisista kertovassa kohtauksessa nauroin ääneen, mikä ei ole minulle ominaista. ;)Anonymousnoreply@blogger.com